Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.
9.2.2011 11.42
Ei-suomenkielinen Suomessa: aina maahanmuuttaja
On vaikea olla Suomessa ei-suomenkielisenä eli maahanmuuttajana.
Olen erilainen verrattuna suureen joukkoon maahanmuuttajia. Minä osaan suomea ja pystyn itse asioimaan suomen kielellä kaikissa virastoissa. Opiskelin suomea 5 vuotta yliopistossa Venäjällä. Mutta minullakin on ollut vaikeuksia joissakin elämäntilanteissa.
Kun tulee maahanmuuttajana Suomeen, on paljon erilaisia vaiheita, joilla pääsee mukaan suomalaiseen elämään. Ensimmäinen ja tärkein on henkilötunnuksen saaminen!
Henkilötunnus hankitaan maistraatista. Se on ainoa paikka, jossa on venäjänkielinen lomake. Mutta henkilötunnuksen odotusaika on 2–3 viikkoa. Ilman henkilötunnusta et ole Suomessa kukaan etkä mikään, ei ole edes mahdollisuutta ostaa matkakorttia.
TE-toimistossa ja Kelassa on lomakkeita suomen ja ruotsin kielillä. Se oli minullekin vaikeaa, koska lomakkeissa on semmoisia kysymyksiä, joita en voi ymmärtää.
Venäläismaahanmuuttaja ei todennäköisesti osaa englantia. Neuvostoliitto oli suljettu maa, eikä vieraiden kielten opetus ollut suosittua. Se alkoi vasta 1991, kun Neuvostoliitto katosi. Nyt Venäjällä opiskellaan englantia, mutta vain kaupungeissa. Jos kysyy venäläismaahanmuuttajalta, mitä kieltä hän osaa, usein vastaus on ”vain venäjää”.
Jos et osaa Suomessa suomea tai ruotsia etkä edes englantia, eteesi tulee kompastuskiviä.
TE-toimisto kyllä järjestää suomen kursseja maahanmuuttajille. Kurssi on noin vuoden mittainen. Minusta tämän kurssin tarkoitus on vain itse kurssi, ei sisältö eikä lopputulos: suomi, jolla maahanmuuttaja voisi itse asioida kaikissa elämäntilanteissa.
Kurssin lopussa kaikki saavuttavat virallisesti ”A 2.2” -tason. Tämän ”keskitason” perusteella maahanmuuttaja osaisi puhua suomea ja ymmärtäisi suomea. Mutta käytännössä kukaan ei osaa sanoa juuri mitään (paitsi ”olen…”, ”asun…” jne.), puhumattakaan kirjoittamisesta tai lomakkeen täyttämisestä.
Lopputulos on se, että ei-suomenkielinen jää helposti suomalaisen työelämän ulkopuolelle. Kieltä taitamattomana olet aina maahanmuuttaja.
ALEXANDRA NARYA
Kirjoittaja on työllistettynä Kotuksen tutkimusosastossa.
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele
9.2.2011 11.52
Kyllästynyt
Kumma asia tämä suomalaisille niin tyypillinen "kaikki ulkomaalaiset puhuvat englantia" -uskonto.
9.2.2011 12.57
Ulla Tiililä
Näkökulmia
Kiitos tästä avauksesta, josta tulee monenlaista mieleen: Ensinnäkin viranomaisten palveluja pitäisi kehittää niin, että kaikki ei ole kirjallisen saati sähköisen kontaktin päässä. Ihminen voi osata ilmaista itseään suullisesti ymmärrettävästi ja jopa ymmärtää lukemansa, mutta ei osaa tuottaa virheetöntä yleiskieltä, jota esim. sähköisessä asioinnissa tarvitaan. Toinen asia: ikuinen maahanmuuttajan status ei ehkä olisi paha, jos siihen ei liittyisi erilaista syrjään jättämistä. Se, että puhuu suomea vieraalla aksentilla tuottaa joillekin suhtautumisongelmia. Esimerkiksi asiointitilanteessa vieraalla aksentilla puhuva saattaa jäädä ulkopuoliseksi, vaikka kyse olisi hänen omasta asiastaan: puhe voidaan suunnata sille, joka puhuu suomea suomalaisittain ikään kuin maahanmuuttajan järjessä olisi vikaa. - Kaikkiaan: kielikoulutukseen kannattaisi kyllä kunnolla satsata, koska harmaantuva Suomi tarvitsee ehdottomasti maahanmuuttajia.
9.2.2011 15.29
vertailija
Miten muualla?
Tämäntyyppisissä avauksissa herää ajatuksia aina siitä, mikä on vertailukohta? Olisi kiinnostavaa kuulla esimerkistä: maasta, jossa asiat on järjestetty mallikkaasti. Tokihan näiden mallimaiden olemassaolo tai -olemattomuus ei vähennä sitä kärsimystä, joka huonoista palveluista seuraa, mutta esimerkkien kautta voisi oppia ja oivaltaa jotain uutta.