Herää valvomaan – woke on täällä
Toimittaja Annamari Sipilä esittelee Helsingin Sanomissa 22. marraskuuta 2020 näyttelijä Laurence Foxia ja tämän perustamaa Reclaim Party -puoluetta. Puoluetta luonnehditaan äärioikeistolaiseksi. Sipilä siteeraa Foxia: ”Tavoitteeni on pysäyttää woke-ilmiön nousu.”
Toimittaja suomentaa woke-ilmiön: ”Woke-käsite on peräisin Yhdysvalloista, ja monille sanan merkitys on positiivinen. Henkilö on woke, jos hän on ’hereillä’ eli tietoinen alistamisesta ja muista yhteiskunnallisista epäkohdista. Fox ja monet muut sen sijaan näkevät ilmiön negatiivisena. Heille ’hereillä’ olevat ovat turhasta valittajia, jotka loukkaantuvat kaikesta mitättömästäkin.”
Sana woke on verbin wake ’herätä’ partisiippimuoto, joka on peräisin Yhdysvaltain mustan väestön slangista ja merkitsee sananmukaisesti ’herännyt’. Sen kirjakielinen vastine on awake. Muotoa woke käytetään adjektiivin tapaan, sillä on myös vertailumuodot woker, wokest.
Suosittu somessa
Ainakin angloamerikkalaisessa sosiaalisessa mediassa eli yhteisömediassa woke on ahkerassa käytössä. Hereillä olemisen merkityksessä sitä on ensimmäisiä kertoja käytetty tiettävästi vuonna 2008.
Sanonta stay woke ’pysy hereillä’ ja woke ’hereillä oleva’ tulivat tutuiksi Black Lives Matter -liikkeen piirissä muutama vuosi sitten poliisiväkivallan uhreina kuolleiden ihmisten yhteydessä. Kansalaisia kehotettiin pysymään valppaina.
Vaikka woke on anglosaksisessa kielenkäytössä laajalle levinnyt, se ei ihan vielä ole vallannut paikkaa vakiintuneessa yleiskielessä. Esimerkiksi Merriam-Webster-sanakirja pitää sitä toistaiseksi virallisen sanalistan odotushuoneessa.
Miten suomessa?
Mitä meidän suomalaisten maailmantapahtumien seuraajien pitäisi tehdä? Otammeko vastaan lainasanan woke ja käyttelemme sitä tyytyväisinä niin kauan kuin on tarpeen?
Voihan olla että se piankin unohtuu päiväperhona ja korvautuu uudella. Mutta voi käydä niinkin että se vakiintuu. Sana on aika hankala sekä viimeisen päälle ääntää että taivuttaa. Pitäisikö löytää suomenkielinen vastine, nyt kun se vielä on mahdollista?
Suomennosta ei ole aivan helppo löytää. Sipilä käyttää uutistekstissään hereillä olemista. Se on hyvä mutta termiksi pitkänlainen. Olisihan meillä myös herännyt ja sen myötä ilmiön nimenä herännäisyys. Ikävä kyllä ne on jo varattu uskonnollisten ilmiöiden kuvaamiseen. Toisaalta herännyt kuin herännyt, kyllähän tekstiyhteys paljastaa, onko kyseessä herääminen jumaluskoon vai yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen.
Entäpä sitten verbi tiedostaa ja sen partisiippi tiedostava? Tiedostamisestahan tässä on kysymys. Hm, tulee mieleen 60-luku ja sen tiedostava ilmapiiri. Samoissa maisemissa liikutaan, mutta tiedostamisella taitaa olla rasitteensa.
Aina valppaana?
Muodon woke voisi suomentaa myös sanalla valpas ja sanonnan stay woke sanaparilla ole valpas. Valpas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan tarkkaavainen, huomiokykyinen, varuillaan oleva. Nykysuomen sanakirja lisää vielä ominaisuuksiin määritteet älykäs, avokatseinen, ”hoksaava”.
Uskonnollisessakin kielessä valpas-sanaa on käytetty. Vanhasta virsikirjasta on säepari ”Suo että aina valppaina / varromme tuloasi.” Tällainen valpas-sanan käyttöala kattaa aika hyvin woke-käsitteen alan.
Olen hyvin tyytyväinen valpas-löydökseen. Mutta pakko myöntää, että se ei ole oikein cool. Siinä on jotain vanhanaikaista. Tulee mieleen kansakoulun ensimmäinen luokka vuonna 1949 ja opettaja, joka kehottaa olemaan valppaana. Mutta taas toisaalta, voihan vanhakin sana saada modernia sisältöä. Muistetaanpa vain, kuinka Lauri Hakulinen nosti radar-laitteen nimeksi kumpujen yöstä sanan tutka, kepin jolla vetohärkäkulttuurin alueella tökittiin härkää takapuoleen.
ERKKI LYYTIKÄINEN
Erkki Lyytikäinen on tehnyt päivätyönsä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssina, toimipaikkanaan Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän on toiminut kolumnistina sekä kriitikkona ja on myös yksi Suomen murrekirjan (2013) toimittajista.
Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele
Ei vieraan kielen sanan merkitystä assosiaatioineen voi siirtää toisen kielen vanhalle tai uudelle (sepitetylle) sanalle. Tässä on kyse iskusanasta, jolle on ristiriitaisia merkityksiä ja arvotuksia.
Jos ”woke” halutaan suomentaa sanalla, joka on selvästi positiivinen, kuten ”valpas”, kyseessä on poliittinen tavoite, jolla halutaan tehdä ilmauksesta nimenomaan myönteinen. Tämä olisi yhtä kyseenalaista kuin toisensuuntainen nimeäminen, esimerkiksi ”ruikuttaja”.