Siirry sisältöön
Haku

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen


Kyniä ja paperia. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.


rss

18.8.2020 11.27
Erkki Lyytikäinen

Toksisesta maskuliinisuudesta myrkylliseen mieheyteen?

Erkki Lyytikäinen kertoo mielipiteensä kiistellystä ilmauksesta.

Erkki Lyytikäinen Kotuksessa 2019. Kuva: Sonja Holopainen.
Pitkän linjan kielimies Erkki Lyytikäinen Kotuksessa 2019. Kuva: Sonja Holopainen.

”Se, että osa miehistä harjoittaa toksista maskuliinisuutta, ei tarkoita, että kaikki miehet olisivat toksisesti maskuliinisia”, kirjoittaa ”Tiina The Feminist” blogissaan.

”Toksinen maskuliinisuus voi myrkyttää miehen – nämä piirteet ennustavat karua vanhuutta”, kuuluu MTV-uutisten otsikko.

”Maskuliinisuus ei ole toksista. Miehet, jotka eivät ole maskuliinisia, ovat toksisia”, sanotaan Uusisuomi.fi-julkaisun otsikossa.

Vuoden, parin aikana on suomalaisiin viestimiin ja keskustelupalstoille pujahtanut termi toksinen maskuliinisuus. Sillä tuntuu viitattavan kaikenlaisiin miehenä olemisen kielteisiin puoliin, väkivallan ihannoimiseen, tunteettomuuteen, yksin pärjäämisen kulttuuriin, naisten alistamiseen; listaa voi jokainen jatkaa mielensä mukaan.

Toksinen maskuliinisuus kuulostaa vierassanoilla ilmaistuna uudelta ja erikoiselta ilmiöltä. Muotoilu on suorastaan hieno. Ihan kuin takana olisi jokin yhteiskuntatieteellinen teoria tai paradigma. Mutta ilmeisesti ei ole. Sanapari (toxic masculinity) on syntynyt anglosaksisessa maailmassa kekseliään sanankäyttäjän työpajassa. Ainakin amerikkalaisia feministipiirejä epäillään, samoin miesliikettä, mutta alkusynty on tämän kirjoitukseni kannalta toissijainen kysymys. Kerran liikkeelle lähtenyt hokema on levinnyt viruksen nopeudella kaikkeen maailmaan.

Juuri nyt toksinen maskuliinisuus tuntuisi olevan suosionsa huipulla. Sitten käy niin kuin muoti-ilmauksille käy: käyttö leviää leviämistään, merkitys laajenee ja ennen kaikkea väljähtyy. Ensi vuonna itseään kunnioittava sanankäyttäjä ei koske siihen tikullakaan. Toki on mahdollista, että käykin aivan päinvastoin ja puhe toksisesta maskuliinisuudesta tavallistuu.

Tämän muoti-ilmauksen lähtömuoto on siis englannin toxic masculinity. Sen suomennos tai paremminkin mukaelma on toksinen maskuliinisuus. Jos ilmaus suomennetaan ihan tosissaan, saadaan myrkyllinen mieheys. Kas, miten kotoinen ilmaus, alkusointu ja kaikki. Tuttu, helposti käsiteltävä ja avautuva ilmaus. Sen sisältöä pystyy jopa miettimään.

Edellä esiteltyjen sanontojen käyttötiheydet ovat Googlen hakemina semmoiset, että toxic masculinity tuottaa 2 miljoonaa osumaa, toksinen maskuliinisuus 7 000 osumaa ja myrkyllinen mieheys 59 osumaa. Näistä 59:stä suurin osa on sitaatteja Noora Vaaralan Kalevassa 15. syyskuuta 2019 julkaisemasta esseestä.

Sille, joka vielä tuntee vetoa aiheen käsittelyyn, suosittelen vahvasti aitosuomalaista muotoilua myrkyllinen mieheys. Se avautuu kaikille – tavalla tai toisella.

ERKKI LYYTIKÄINEN

Keskustelua toksisesta maskuliinisuudesta Twitterissä. Kollaasi: Vesa Heikkinen.
Keskustelua toksisesta maskuliinisuudesta Twitterissä. Kollaasi: Vesa Heikkinen.


Erkki Lyytikäinen on tehnyt päivätyönsä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssina, toimipaikkanaan Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän on toiminut kolumnistina sekä kriitikkona ja on myös yksi Suomen murrekirjan (2013) toimittajista.

Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

20.8.2020 9.15
Esse
Somessa keksittiin myös ilmaus ahdasmiehisyys, joka kuvaa erityisesti ilmiön tiettyä piirrettä: mieskuvan ahtautta.
21.8.2020 11.37
Kimmo Wilska
Vierasperäinestä alkuperästä huolimatta "toksinen" ja "maskuliinisuus" ovat molemmat suomenkielisiä sanoja. "Myrkyllinen" ja "mieheys" ovat niiden synonyymejä, mutta
synonyymit eivät koskaan ole täydellisiä.
Niiden välillä on aina jonkinlainen vivahde-ero, oli se miten hiuksenhieno tahansa; aina on joku syy käyttää yhtä sanaa toisen sijasta.
Syyt voivat joskus olla huonoja, esim. kääntäjän laiskuus ta kirjoittajan pyrkimys hienostella, mutta muista kielistä muokatut sanat ovat usein käteviä työkaluja kommunikoinnin täsmällisyyden hienosäädössä.
Tilannekohtaisia valintoja voi toki arvostella, mutta pyrkimys puhdistaa kieli vieraista vaikutteista köyhdyttää ilmaisua.
25.8.2020 13.57
JM
Kiperäntuhoisanpäällekäyvä
Vieraat vaikutteet toisaalta rikastuttavat suomen kieltä, toisaalta köyhdyttävät sitä. Esim. sellaiset rikkakasvit kuin "haastava", "katastrofaalinen" ja "aggressiivinen" ovat käytännössä syöneet ravinteet yleensä paljon luontevammilta ilmauksilta. Liikaviljelyn lieveilmiönä on merkityksen hämärtyminen. Esim. urheilussa peli- tai ajotapa voi mukamas olla "aggressiivinen", mutta yhtä lailla koira voi olla "aggressiivinen". Tässä on jo melkoinen ero, kun vain toisessa tapauksessa tarvitaan pakkopaitaa tai kuonokoppaa. Ja jos markkinointi on "aggressiivista", ollaan liikkeellä jo melkoisella hampaat irvessä -asenteella.
10.12.2020 16.59
To(k)sikko
Entä toksinen feminiinisyys?
En ole ensimmäinen, joka ihmettelee, miten toksinen maskuliinisuus eroaa toksisesta feminiinisyydestä muuten kuin että toinen viittaa miehiin, toinen naisiin. Hyvää vastausta tähän ei ole annettu, ja on syytä olettaa, että eroa ei ole. Siksi (toksisen) feminismin politiikkaansa varten kehittämät käsitteet ehkä kannattaa jättää omaan arvoonsa ja puhua suoraan toksisesta ihmisyydestä, inhimillisen käyttäytymisen myrkyllisistä puolista. Nainenkin voi näet käyttäytyä myrkyllisesti – ei vain mies.
14.12.2020 11.10
Mies
Huono suomennis
En kyllä aio käyttää "myrkyllinen mieheys" -termiä. Kuulostss ihan eriltä kuin alkuperäinen sanapari.
28.3.2022 20.05
leppä
Tarkoituksellisesti politisoitunut miesvihaa huokuva termi.

Tälläisten anglismien nostaessa päätään, Kotuksen pitäisi mieluiten luoda kilpailuja suomenkielisten vastineiden keksimiseen.

Ottakaa mallia Ranskasta, tällä menolla sadan vuoden kuluttua kaikki puhuvat täällä englannin suomalaisvivahteista somemurretta.