Tositöitä ja unelmahommia

Suomen kieleen syntyy jatkuvalla syötöllä uusia sanoja, joista vakiintuneimmat Kielitoimiston sanakirjan toimitus valitsee sanakirjaan. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, miten uusimmat tulokkaat oikeastaan seulotaan. Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjan toimituksen korkeakouluharjoittelijana pääsin sukeltamaan sanojen maailmaan hieman syvemmälle.

Kuva: Eino Honkanen. Helsingin kaupunginmuseo.

Sanakirjatyö alkaa sanastuksesta, siis sanojen keräämisestä ja tallentamisesta. Käytännössä uuden sanan löydyttyä − esimerkiksi lehtiartikkelista tai blogitekstistä − siitä tehdään digitaaliseen sanatietokantaan niin sanottu sanalippu, johon sana kirjataan konteksteineen ja lähdetietoineen myöhempää tarkastelua varten. Vuosittain tietokannasta valitaan lopulta joukko ajankohtaisia sanoja, joista tehdään sanakirjaan omat artikkelinsa.

Tietokanta sisältää kuitenkin myös paljon muuta: kesän aikana on sanastettu kaikenlaista ig-kuvasta (Instagram-kuva) biotaukoon (sivistyneempi vessatauko?) ja romcomiin (romanttinen komediaelokuva). Kuten sanojen moninaisuudesta voi päätellä, kaikki niistä eivät koskaan tule päätymään yleiseen käyttöön tai sanakirjaan. Erilaiset lyhenteet, fraasit, erikoisalojen termit ja slangisanat ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja seurannan arvoisia.

Sanat kertovat maailmasta ja käyttäjistään

Sanastettavaa materiaalia löytyy pilvin pimein myös puheesta ja verkosta, mutta Kotuksessa sanastetaan ensisijaisesti sanoma- ja aikakauslehtiä. Yksinkertaistaen voikin sanoa, että olen harjoittelijana viettänyt suuren osan kesästä istuen tietokoneen ja sanomalehtien äärellä. Saattaa kuulostaa yksitoikkoiselta, mutta uudissanoja seuraamalla pääsee yllättävällä tavalla tapahtumien keskipisteeseen.

Sanat kertovat käyttäjiensä kokemasta todellisuudesta, ja tänä kesänä on monesti korostunut maailman epävakaa tilanne: betonieste, kyberisku, räjähdevyö ja hybridiuhka kumppaneineen ovat hypänneet silmille yhä useamman lehden sivuilta. Toisaalta on vaihdettu lomamoodiin, juhlittu kaupunkifestivaaleilla ja nautittu kesästä muun muassa metrosienestämällä (sienestämällä Helsingin metroasemien läheisyydessä). Ja kuten usein kesäisin, sään ennustejaksot herättelivät toiveita, mutta hellerajojen paukkumista jäätiin pitkälti vain odottelemaan.

Uusien sanojen uutuus on aina suhteellista. Sanastettaessa tarkastellaankin sanojen levinneisyyttä ja käyttöä verkon hakukoneita ja tietokantoja hyödyntäen: onko kyseessä vain pienen piirin muotisana vai valtamedian yleisesti käyttämä termi? Korviini on silloin tällöin kantautunut käsitys Kotuksesta suomen kielen sanojen itsevaltaisena portinvartijana, mutta todellisuudessa asia on aivan päinvastoin: kyse on kielenkäyttäjien ja heidän tekemiensä valintojen seurannasta. Sanan vakiintuminen vie aikaa, ja siksi sanakirjaan päätynyt uudissana on monille jo entuudestaan tuttu.

Vanhaa, uutta ja lainattua

Kertoessani työnkuvastani moni on yllättyneenä kysynyt, löytyykö uusia sanoja todellakin joka päivä. Löytyyhän niitä, mutta ne ovat kenties hämäävän tutun näköisiä. Valtaosa uusista sanaesiintymistä on yhdyssanoja, joiden merkitys saattaa avautua jo sanan osien perusteella. Toinen suuri ryhmä ovat talouden ja tekniikan termit, joille usein vielä haetaan sopivaa ilmausta: drone, drooni, multikopteri vai radio-ohjattu lentolaite?

Myös tutun sanan saamat uudet tai kuvalliset merkitykset viedään tietokantaan. Lisäksi silloin tällöin sana nousee esille yksinkertaisesti siksi, ettei sitä ole aiemmin hoksattu tai ehditty sanastaa. Kuvittelisin esimerkiksi lukuinnon, kaveripariskunnan ja alastonroolin olevan monellekin tuttuja sanoja, mutta tietokantaan ne päätyivät vasta tänä kesänä.

Joku varmaan myös miettii, eikö uusia sanoja ole nykyaikana mahdollista poimia koneellisesti suurista tekstimassoista. Joistakin kielistä tällaisia niin kutsuttuja sanapoimureita on jo olemassa, mutta suomen kielessä sanastus on vielä toistaiseksi eräänlaista käsityötä.

Kesä on kulunut sanojen parissa hämmästyttävän nopeasti. Mielenkiinnolla jään odottelemaan kesän 2017 sanastuksen sadon kohtaloa: mikä jää unholaan, mikä jatkaa eloaan vielä sanakirjaan asti?

AMANDA PELTOMAA

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele