Siirry sisältöön
Haku

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen


Kyniä ja paperia. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.


rss

16.8.2016 9.50
Mirjami Sirén

Pullervo, Nysse ja Boaty McBoatface

Norppa, laiva ja joukkoliikenne saivat nimensä nimikilpailulla.

WWF:n Norppaliven toinen tähti, urosnorppa, nimettiin Pullervoksi. Nimi valittiin WWF:n järjestämällä nimikilpailulla, johon kuka tahansa sai ehdottaa nimiä. Ehdotuksista yleisö sitten äänesti suosikkinsa. Nimikilpailussa annettiin yli 11 000 ääntä, joista Pullervo korjasi 4 537. Muita suosikkeja olivat Sulo, Severi, Saimo ja Aarre, kaikki sangen suloisia nimiä. Pullervo vei kuitenkin voiton. WWF:n Jari Luukkonen sanoi nimen kuvastavan hyvin sitä lempeää ja leppoisaa tunnelmaa, jota norpat ovat ihmisille välittäneet.

Pullervo ei ole suinkaan ainut nimikilpailulla annettu nimi. Nimikilpailut ovat nykyään varsin suosittu tapa keksiä nimiä erilaisille kohteille, kuten rakennuksille, tapahtumille ja verkkopalveluille. Nopean googlailun jälkeen löytyi nimikilpailuja muun muassa sairaalalle, laivalle, kirjastolle, eläinpuistolle, reumayhdistykselle ja ahmanpennuille. Hakusanalle nimikilpailu Google antaa yli 21 000 tulosta.

Nimikilpailulla näkyvyyttä

Miksi nimikilpailut ovat nykyään niin suosittuja? Nimi on esimerkiksi yrityksille ja rakennuksille tärkeä osa imagoa. Hyvä nimi kertoo oleellisen kohteen toiminnasta, on mieleenpainuva ja iskevä. Huonot, epäselvät nimet voivat hämmentää asiakkaita ja saavat helposti kritiikkiä ja ihmettelyä osakseen, minkä vuoksi paineet hyvän nimen keksimiselle ovat kovat.

Hyvä kikka on siis kysyä asiakkaiden mielipidettä nimestä. Parhaimmillaan kilpailuun tulee suuri määrä vastauksia, joiden joukosta löytyy luovia ja osuvia vaihtoehtoja. Ehkä on myös helpompaa ottaa käyttöön nimi, johon suuri määrä ihmisiä on ottanut kantaa – jos nimi saakin kritiikkiä, voidaan vedota siihen, että nimi on valittu äänestyksellä.

Nimikilpailu on myös toimiva markkinointikikka: ihmiset kiinnostuvat kohteesta, jolle saavat miettiä nimeä ja kilpailulla valittu nimi jää helposti mieleen. Saimaannorpan nimikilpailu toi näkyvyyttä norpille, Norppalivelle ja WWF:lle, ja norpan hauska nimi ilahduttaa yleisöä. Onhan paljon mukavampaa katsella suoratoistoa Pullervosta kuin norpasta Phs106. Ehkä lahjoituksiakin satelee helpommin.

Eläintarhojen asukkien nimikilpailut ovat suosittuja, koska eläinten nimet voivat olla hyvin hauskoja ja luovia. Ja kun on saanut miettiä nimeä ahmanpoikaselle, on varmasti suurempi kiinnostus päästä pällistelemään pikkuista paikan päälle.

Kielletty nimiehdotus?

Tampereen seudun joukkoliikenteelle etsittiin nimeä nimikilpailulla, ja voittaja Nysse valittiin tammikuussa 2016.  Nysse oli kilpailuohjeissa kielletty ehdotus, sillä sen koettiin viittaavan vain busseihin, ja Tampereella saattaa tulevaisuudessa olla muitakin joukkoliikennevälineitä. Silti nimeä ehdotti 40 osallistujaa ja myös siitä johdettuja nimiä ehdotettiin useita. Ja miksipä ei – Nysse on tunnettu nimi, sanonta ”Nysse tulee” tiedetään kaikkialla ja se assosioituu Tampereeseen. Mikseipä raitiovaunusta tai junastakin voisi huudahtaa ”Nysse tulee”? Lopulta tämä kaikkein ilmeisin nimi valittiinkin, sillä mikään muu ehdotuksista ei tuntunut yhtä luontevalta.

Aamulehden sivulta voi lukea kaikki kilpailuun tulleet ehdotukset, joiden joukossa on luovia ja hauskojakin nimiä (ks. linkki tekstin lopussa). Ehdotusten määrästä huomaa, kuinka paljon nimet kiinnostavat ihmisiä ja miten innolla nimien keksimiseen osallistutaan.

Äänestyksellä nimi – tai ei sittenkään

Nimikilpailuissa on toki riskejä. Kun netissä saa vapaasti ja anonyymisti ehdottaa nimeä, mukaan mahtuu varmasti paljon tarkoituksellisesti huonoja tai järjettömiä nimiä. Ja jos järjestetään äänestys, voi olla, ettei sen voittaja sovellukaan nimeksi.  Tästä yksi tuore esimerkki on brittiläinen arktisten alueiden tutkimusalus, jonka nimeksi olisi tullut – jos äänestäjillä olisi ollut valta – RRS Boaty McBoatface. Hulvatonta nimeä äänesti nimikilpailussa yli 120 000 ihmistä, ja nimestä tuli suorastaan someilmiö.

Suosiostaan huolimatta ”Venenaama” koettiin sopimattomaksi ja epäasialliseksi nimeksi kuninkaalliselle laivalle. Laiva päätettiinkin lopulta nimetä luontodokumenttien tutun äänen, luonnontieteilijä David Attenboroughin, mukaan. Nimi RRS David Attenborough keräsi vain vähän yli 10 000 ääntä, mutta se valittiin Boaty McBoatfacen sijaan. Tämä suututti monet äänestäjät.

Hullut nimet keräävät helposti paljon ääniä Internet-kulttuurimme vuoksi. Äänestetään vitsillä hölmöä nimeä ja sosiaalisen median kautta kutsutaan kaikki muutkin tempaukseen mukaan. Boaty McBoatfacen lisäksi on useita muitakin nimikilpailutapauksia, joissa äänestystulosta ei ole otettu huomioon, koska älyttömät tai huonot nimet ovat keränneet eniten ääniä.

Tuntuukin jokseenkin hölmöltä, että tämän kaltaisia äänestyksiä edes järjestetään.  Toimivampi konsepti nimikilpailuissa on sellainen, jossa kerätään yleisöltä ehdotuksia nimiksi, mutta lopullisen päätöksen tekee kilpailun järjestäjä (tai mahdollisesti asiantuntijaraati), ilman yleistä äänestystä. Tällöin yleisö saa osallistua nimen keksimiseen, mutta vältytään äänestäjien ärsyyntymiseltä.

Jos nimenomaan halutaan järjestää äänestys, voisi järjestäjä valikoida ehdotusten joukosta muutaman parhaan ja toimivimman nimen, joista sitten olisi mahdollista äänestää.  Tällä tavoin älyttömät ehdotukset jäisivät äänestyksen ulkopuolelle. Tärkeää on oikeasti miettiä nimen toimivuutta, selkeyttä, asiallisuutta ja kirjoitusasua, vaikka nimi valittaisiinkin kilpailun avulla.

Toki Boaty McBoatfacen suosion myötä tutkimusalus sai valtavasti huomiota ja tapaus herätti keskustelua nimistä ja nimien toimivuudesta. Eikä hellyttävä nimi jäänyt täysin käyttämättä: The Telegraph -lehden mukaan RRS David Attenboroughin kyytiin tuleva sukellusvene sai kunnian kantaa voittajanimeä. Boaty McBoatface on nyt siis merien syvyyksien tutkija.

MIRJAMI SIRÉN

Kirjoittaja on harjoittelijana Kotimaisten kielten keskuksen kirjasto- ja aineistoyksikössä.

Lue täältä kaikki nimiehdotukset. ”Nysseä ei millään voi korvata” (Aamulehti 28.1.2016)

Delicious-elokuvalle etsittiin nimeä nimikilpailulla 1932. Kuva: Olof Sundström, Helsingin kaupunginmuseo (Finna).
Nimikilpailut ovat nykyään suuressa suosiossa, mutta mikään uusi ilmiö ne eivät ole. Delicious-elokuvalle etsittiin suomenkielistä ja ruotsinkielistä nimeä nimikilpailulla vuonna 1932. Kuva: Olof Sundström, Helsingin kaupunginmuseo.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja