No nyt! Tämä.

Jokin Facebookissa kiinnitti huomioni. Olen nähnyt yhteisöpalvelun tarinavirrassa viime aikoina usein joko ilmauksen No nyt! tai sen kaverin Tämä. Molempia on käytetty saatesanoina eli käyttäjän omana kommenttina hänen jakamansa uutisen, artikkelin tai muun kirjoituksen – joskus myös kuvan ‒ yläpuolella. Siis yksinkertaisesti näin:

                           No nyt! + linkki
                           Tämä. + linkki

Pika-analyysini perusteella ilmauksia käytetään silloin, kun jaetun jutun sisältö on jakajalle poikkeuksellisen tärkeä tai muuten merkityksellinen.

Lue tämä! Katso tämä!

No nyt ja tämä ovat siis kielellisiä tehokeinoja. Kun linkin takaa aukeavaa juttua alustetaan lukijoille näin lyhyesti ja ytimekkäästi, halutaan korostaa, että juttu puhuu puolestaan. Tiedossa on siis hyvää asiaa, joka kannattaa lukea tai katsoa.

Joskus ilmausten jäljessä on tosin linkin sisältöä avaamassa myös muuta tekstiä, jolloin no nyt ja tämä toimivat pikemminkin painokkaina puheenvuoron aloittajina. Niihin voi törmätä myös yhteyksissä, joissa käyttäjä kommentoi jonkun muun jakamaa linkkiä tai kuvaa.

Huumoria vai asiallisuutta?

Mikä merkitysero näillä kahdella ilmaisutavalla sitten on? Vaikuttaa siltä, että no nyt on kepeä ja positiivinen, joskus asian merkitystä humoristisesti liioitteleva tai jopa sarkastinen. Tämä puolestaan on käytössä useammin silloin, kun linkin tai kuvan asia on esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävä tai jakajan arvoja kuvastava.

Luulen, että ero näkyy myös ilmausten kanssa käytetyissä välimerkeissä: no nyt saa yleisemmin seurakseen iloisen huutomerkin, tämä painavan pisteen. Korjatkaa toki, jos olen havaintojenne mukaan väärässä!

Iloinen ”no nyt”

Innostusta kuvastava no nyt on sopiva esimerkiksi silloin, kun käyttäjä jakaa linkin johonkin uuteen tuotteeseen, jonka haluaisi itselleen, vaikkapa uutuusjäätelöön tai suosikkibändinsä juuri ilmestyneeseen albumiin. Se toimii mainiosti myös silloin, kun kotiseudulle ollaan perustamassa uutta kiinnostavaa palvelua tai kun ilmaistaan poliittista iloa vytkystä.

Kerran erään vaatefirman Facebook-ryhmässä oli jaettu kuva, jossa naisella oli päällään yrityksen legginsit. Ne sointuivat täydellisesti yhteen hänen korkokenkiensä kanssa. Ryhmän perustaja kommentoi heti: ”No nyt! + sydänsilmäinen emoji”.

Tärkeä ”tämä”

Vakavahenkisemmällä tämä-ilmauksella viestiä on sen sijaan tehostettu silloin, kun Facebook-käyttäjä jakaa ihmisoikeusjärjestön vetoomuksia, on vaikuttunut älykkyyden ja viisauden eroja pohtivasta artikkelista tai kun taidealan ammattilainen jakaa mielipidekirjoituksen, jossa kritisoidaan taito- ja taideaineiden aliarvostusta peruskoulussa. Myös opiskelijajärjestö aloittaa julkaisunsa virkkeellä Tämä., kun se kehottaa nuoria äänestämään kuntavaaleissa, jotta äänestäneiden ikäjakauma ei olisi epätasapainossa asukkaiden ikäjakaumaan nähden.

Kollegoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, ettei ilmausten merkitysero kuitenkaan ole (aina ja kaikille) ilmeinen. Jonkinlaista aikaan liittyvää käyttöeroakin no nytillä ja tämällä saattaa olla, mutta en oikein saa siitä kiinni. Ehkä no nyt sisältää jonkinlaisen ajatuksen muutoksesta entiseen? 

Lyhyestä virsi kaunis

Ilmausten alkuperästä sen verran, että no nyt on toki tavallinen puhekielessäkin, jossa se ilmaisee usein nimenomaan muutosta: jotakin odotuksenmukaista tapahtuu (esimerkiksi artisti saapuu yleisön odotuksen jälkeen lavalle) tai jokin onnistuu yrityksen jälkeen (langan pujotus neulansilmään). Tämällä puolestaan lienee esikuvansa englannissa; ainakin internetmeemeissä näyttäisi olevan käytössä this.

Tämän blogikirjoituksen havainnot perustuvat pelkästään Facebookiin, mutta ehkä tekstin pituusrajoitukset muissa sosiaalisen median yhteisöpalveluissa (joissa allekirjoittanut ei liiku) ovat osaltaan vaikuttaneet ilmausten syntyyn.

ULLA ONKAMO

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele