Se tunne kun

Se tunne, kun ymmärrät perjantaina joskus kahden aikaan, että mikäpäs sen hedelmällisempää kuin ruotia vanhoja meemejä!

Jokin yllä ei oikein toimi. Monikaan asia ei toimi. On selkeästi jokin tunne, mutta se ei välity.

Yksi ongelma on kuvan puute. Se tunne kun -meemi toimii parhaiten, kun tekstin ohessa on kuva jostakin henkilöstä tai hahmosta, jonka kasvoilta tai eleistä se tunne on luettavissa.

Toinen ongelma on ajatuksen keskeneräisyys. Ajatus jää puoliksi itselle. Miksi vanhojen meemien ruotiminen on hedelmällistä? Aluillaan on tarina, mutta tämä on vasta sen teaser trailer. Miten saada kiinni tunteesta, jos ei saa edes kiinni tilanteesta? Pitäisikö minua kiinnostaa?

Kolmas ongelma on yleistettävyys. Se tunne kun antaa monesti ymmärtää, että tarina on yhteinen. Me kaikki tiedämme tämän tunteen, tai ainakin me voisimme kuvitella, millainen se olisi. Tämän ajatuksenpuolikkaan tunne on monimutkainen ja melko ainutkertainen. Muut eivät jaa tarinaa.

Toim. huom.! Tämäkään ei ole esimerkki meemin oikeaoppisesta käytöstä. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus. (imgflip.com)

Se tunne kun on kuin olipa kerran. Se ei itsessään vielä riitä. Se ei riitä kertomaan tarinaa, yleistämään sitä ja välittämään tunnetta. Se ei korvaa mitään hauskan anekdootin rakennuspalikoista, eikä anna lisenssiä vain viskoa palikoita yhteen miten sattuu.

Olipa kerran hei mä näin kerran kun yks tyyppi jotenkin esti bussii lähtemästä pysäkiltä. Bussi vaan tööttäs ja mä olin et ai jaa, sellanen tapaus.

Jos palikat eivät ole kohdallaan, se tunne kun vaikuttaa helposti omaan ajatukseen teipatulta huomiolaatikolta: minun kokemukseni ja tunteeni ovat yleistettävissä ja samaistuttavissa jo ihan lähtökohtaisesti. Minä henkilönä olen samaistuttavissa jo ihan lähtökohtaisesti.

Avaimet jäi kotiin jo tokan kerran tällä viikolla vikisevät normaalit ihmiset, mutta Se tunne kun avaimet jää kotiin jo tokan kerran samalla viikolla pukee sanoiksi universumin napa.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele