Ahvenkiveltä Vasikkasaareen

Twitter-tuttuni tviittasi bonganneensa kartasta saarten nimet Porsas ja Pieni-Porsas ja kysyi, onko muita sellaisia saarten nimiä, jotka sisältävät pelkästään eläimen nimityksen. Katselin Helsingin karttaa ja totesin, että kyllä niitä muutamia Helsingissäkin on.

Karttaa tarkasteltuani innostuin lataamaan Helsingin saarten nimien aineiston ja kirjoittamaan aiheesta. Helsingin karttapalvelusta voi nimittäin ladata erilaisia nimi- ja muitakin aineistoja. Saarten nimien aineisto sisältää yhteensä reilut 300 saaren, luodon, karin, karikon, kiven, kivikon tai särkän nimeä. Käytännön syistä kutsun tässä tekstissä kaikkia näitä nimien kohteita saariksi.

Osa aineiston saarista on maan kohoamisen tai täyttämisen vuoksi yhdistynyt muihin saariin tai mantereeseen. Toisaalta aineistossa ei ole isojen, omiksi kaupunginosikseen määriteltyjen saarten nimiä, kuten Kulosaari tai Lauttasaari.

Alun perin ruotsinkielisiä

Lähes kaikilla Helsingin saarilla on ruotsinkielinen perinnäinen paikannimi. Perinnäisiksi nimiksi kutsutaan nimistöntutkimuksessa sellaisia nimiä, jotka ovat syntyneet spontaanisti kansan suussa ja vakiintuneet kieliyhteisön käyttöön.

Suomenkieliset Helsingin saarten nimet puolestaan ovat tavallisesti ruotsinkielisten nimien käännöksiä (Susisaari < Vargön) tai äänteellisiä mukaelmia (Killingholma < Killingholmen). Jotkin käännökset ja varsinkin mukaelmat ovat kansanomaisia, mutta nimiä on myös järjestelmällisesti käännetty. Käännöksiä on tehty jo 1900-luvun alkupuolella, ja 1960-luvulla on Helsingissä päätetty, että kaikilla saarilla pitää olla nimi kahdella kielellä.

Luonnonpaikkojen, kuten saarten ja järvien, nimistä ei kuitenkaan tehdä virallista päätöstä. Niiden nimet syntyvät paikallisten asukkaiden kielenkäytössä. Kotimaisten kielten keskuksen suosituksen mukaan tulisikin käyttää paikallisten kielenkäytössä vakiintuneita nimiä eikä nimiä pitäisi mekaanisesti kääntää.

Noin neljäsosa Helsingin saarten nimistä on eläinaiheisia. Uudenmaan saarten nimiä tutkineen Ivar Westmanin mukaan eläinten nimitykset ovatkin saarten nimissä melko yleisiä. Tarkastelen tässä tekstissä Helsingin suomenkielisiä eläinaiheisia saarten nimiä. Saarten nimien alkuperän selvittäminen on usein hankalaa, ja joissain tapauksissa nimen taustalla voi todellisuudessa olla jotain muuta kuin eläimen nimitys, esimerkiksi henkilönnimi.

Harakka oli pitkään Puolustusvoimien käytössä, mutta nykyisin se on kaupunkilaisten virkistysalue. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Iso-Pässi, Porsas ja Valas

Twitter-tuttuni kyselemiä pelkän eläimen nimityksen sisältäviä saarennimiä Helsingissä on kuusi: Harakka, Hylje, Kuutti, Norppa, Porsas, Valas. Lisäksi on kaksi niin sanottua täsmennettyä nimeä, Iso-Pässi ja Pieni-Porsas.

Nimi Pormestarinhepo sisältää luultavasti kaksi eläimen nimitystä. Pormestarin on arveltu nimessä tarkoittavan lokkilintuihin kuuluvaa pormestaria eli isoalokkia. Saari sijaitsee Pormestarinluotojen lähellä.

Kulosaaren ja Mustikkamaan välissä sijaitsevat Hylje, Kuutti, Norppa ja Valas ovat poikkeuksellisia saarten nimiä, sillä ne eivät ole perinnäisiä paikannimiä, vaan kaupunki on nimennyt saaret 1940-luvulla. Saarista suurin, Valas, muistuttaa muodoltaan valasta, ja muiden saarten nimet on johdettu samasta teemasta. Myös perinnäisissä eläinaiheissa nimissä nimen taustalla voi olla se, että paikka muistuttaa jollain lailla kyseistä eläintä.

Laidunpaikkoja

Kun katsotaan kaikkia Helsingin saarten eläinaiheisia nimiä, hevoset esiintyvät niissä melko usein. Hevossaarten ja Tamma-alkuisten nimien lisäksi Seurasaarikin olisi oikeastaan hevosaiheinen. Ruotsinkielisen nimen Fölisön alkuosassa nimittäin on todennäköisesti varsaa tarkoittava sana. Kun nimi on käännetty, sen alkuosa on kuitenkin tulkittu väärin. Sen on ajateltu tarkoittavan sanaa följe ’seura’. Saari on ilmeisesti ollut Meilahden kartanon varsalaidun.

Muitakin Helsingin saaria on luultavasti käytetty laitumena. Pukkeja on ehkä pidetty Pukkisaarissa ja kilejä Killingholmassa; ruotsin killing tarkoittaa kiliä. Myös nimet Lammassaari ja Lehmäsaari kertovat mahdollisesti laidunpaikasta. Vasikkasaaret sen sijaan voivat joskus olla saaneet nimensä siitä, että ne ovat isomman saaren vieressä olevia pieniä ”vasikoita”. Helsingin Vasikkasaaren ja Vasikkaluodon kohdalla näin ei ehkä kuitenkaan ole.

Brändö Seglaren venesatama sijaitsee Hylje-nimisellä saarella. Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.

Lentäviä ja uivia eläimiä

Villeistä eläimistä linnut ovat Helsingin saarten nimissä hyvin yleinen aihe. Niistä yleisimmät ovat lokki, tiira ja varis. Lokkeja on varmaankin pesinyt tai oleskellut Lokkiluodolla, Louekarilla (loue tarkoittaa lokkia) ja Louesaarella. Louekarinpaadet ovat saaneet nimensä läheiseltä Louekarilta. Lokkilintuihin kuuluvia tiiroja on ehkä nähty Tiirakarilla, Tiiraluodolla, Tiirapaadella ja Tiirasaarella.

Varis on aiheena neljän saaren nimessä: Variskari, Varisluoto, Varisluodonkari ja Varissaari. Muita lintuaiheisia nimiä ovat Haahkakivi, Harakka, Kiislapaasi, Lintupaadet ja Teerisaari sekä lähekkäin sijaitsevat Pyykivi, Pyyluoto ja Pyysaari.

Saarten nimissä esiintyy tietenkin myös kaloja. Aineistossa on Ahvensaari, Pikku Ahvensaari ja Ahvenkivi, Lohikari ja Madeluoto. Lisäksi Repossaaren ruotsinkielinen nimi Repoxholmen sisältää muikkua merkitsevän sanan repox. Se on laina suomenkielisestä murresanasta rääpys, joka merkitsee muikkua tai pienikokoista siikaa.

Merellä liikkuu myös hylkeitä, joita on varmaankin nähty Halliluodon, Hyljekarin ja Hyljepaasien läheisyydessä. Halli tarkoittaa tässä harmaahyljettä.

Killingholma on luultavasti ollut kilien laidunmaana. Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.

Koiria, käärmeitä, karhuja

Muista eläinten nimityksistä koira on Helsingin saarten nimissä yllättävän yleinen. Aineistossa on kaksi Koirasaarta, Koirapaasi ja Koirakari, joista kaksi jälkimmäistä sijaitsee toistensa läheisyydessä. Ei ole varmaa tietoa, mistä Koira-nimet – tai oikeastaan alkuperäiset Hund-nimet – johtuvat.

Käärme esiintyy neljän lähekkäin sijaitsevan saaren nimessä: Käärmekarit, Itäinen Käärmeluoto, Läntinen Käärmeluoto, Pohjoinen Käärmeluoto. Myös Matosaaren ruotsinkielisen vastineen Maskholmenin alkuosa saattaa viitata käärmeeseen. Näin on tulkittu, kun nimi on käännetty, sillä suomen kielessä matoa on käytetty käärmeen kiertoilmaisuna. Käärmeen mukaan nimetyssä saaressa on voinut olla paljon käärmeitä tai on tapahtunut jokin muistiin jäänyt kohtaaminen käärmeen kanssa.

Karhusaaria Helsingissä on kaksi. Westmanin mukaan karhu on yleinen aihe pohjoismaisissa paikannimissä. Joskus paikannimi voi sisältää henkilönnimen Björn. Susi puolestaan esiintyy nykyisin yhdessä Helsingin saaren nimessä, Suomenlinnan pääsaaren nimessä Susisaari. Saaren eteläosan nimi on ennen Kustaanmiekan linnoituksen rakentamista ollut Wargskär. Sittemmin myös saaren eteläosaa on alettu kutsua linnoituksen mukaan Kustaanmiekaksi.

Yksittäisissä paikoissa nimen aiheeksi ovat päässeet jänis (Jänissaari ja sen mukaan nimetty Jänisletto), kana (Kanasaari) ja kissa (Katinpaasi). Jälkimmäinen saattaa liittyä läheisen Koirasaaren nimeen.

Pyyluoto sijaitsee Laajasalossa Pyysaaren ja Pyykiven välissä. Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.

Liitynnäisiä ja täsmennyksiä

Tietyn aiheen mukaisten nimien määrää kasvattavat liitynnäiset ja täsmennetyt nimet. Liitynnäisiksi kutsutaan nimistöntutkimuksessa nimiä, jotka on muodostettu jonkin lähellä olevan paikan nimen pohjalta. Esimerkiksi Koirasaarenluodot on nimetty läheisen Koirasaaren mukaan ja Ahvenkivi läheisen Ahvensaaren mukaan. Luodot, karit ja kivikot saavatkin usein nimensä lähisaarilta.

Täsmennettyjä nimiä taas ovat esimerkiksi Eteläinen Pukkisaari, Itäinen Pukkisaari ja Läntinen Pukkisaari. Läheisten paikkojen nimeäminen saman aiheen mukaan vähentää erilaisten nimien tarvetta, ja täsmentämällä nimet erotetaan toisistaan. Täsmennykset voivat sijainnin lisäksi kertoa muun muassa kohteen koosta. Esimerkiksi Porsaan lähellä on pienempi saari Pieni-Porsas.

Nimien muodostamista helpottavat myös vastakohta- ja variointinimet. Esimerkiksi Katinpaasi saattaa olla varioitu suuremman saaren nimestä Koirasaari ja Hylje, Norppa ja Kuutti on varioitu nimestä Valas. Vastakohtanimenä taas voisi pitää vaikkapa Kukkosaarta, jos sellainen nimi annettaisiin Kanasaaren lähellä olevalle saarelle.

Helsingin eläintarhakin sijaitsee saarella. Tällä saarella ei kuitenkaan ole eläinaiheista nimeä, vaan sen nimi Korkeasaari kertoo saaren korkeista kallioista.

***

Saarten nimet ovat olleet tänä kesänä ajankohtaisia Helsingissä, jossa kaupunkiympäristön toimialan nimistöharjoittelija on tehnyt Helsingin merellisen nimistön tarkistusta. Lisäksi kaupunkiympäristön Facebook- ja Linked In -sivuilla on julkaistu Viikon saari -sarjaa, jossa on kerrottu saarista ja niiden nimistä.

Lähteitä ja lisälukemista

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele