Ota keila?

Viime lauantaina luin Helsingin Sanomista Helsinki−Tallinna-tunnelihankkeen rahoitusta käsittelevää artikkelia. Jutussa oli karttakuva, jossa esiteltiin vaihtoehtoisia suunnitelmia tunnelin linjauksiksi. Karttaan oli myös merkitty paikkoja, kuten lentoasema ja Uppoluoto, joiden kautta tunneli on tarkoitus rakentaa. Hämmästyksekseni kartasta löytyi myös paikannimi, joka ei ole yleisesti käytössä.

Keksityn nimen alkulähteillä

Yhden linjausvaihtoehdon mukaan tunneli kulkisi Suomessa Ota-Keilan kautta. Kartan perusteella paikka sijaitsee selvästi Espoossa, mutta syntyperäisenä espoolaisena en ole koskaan kuullutkaan moisesta. Päättelin, että kummajainen on muodostettu yhdistämällä paikannimistä Otaniemi ja Keilaniemi. Ryhdyin googlettamaan Ota-Keilan alkuperää ja törmäsin ensimmäisenä nimen erilaisiin kirjoitustapoihin. 

Ylen lokakuussa 2016 julkaistu artikkeli Peter Vesterbackasta todistaa arvaukseni kutakuinkin oikeaksi: ”’Otakeila’ kuulostaa viron kieleltä mutta on lyhenne Otaniemestä ja Keilalahdesta.” Nimeä Keilalahti käytetään Keilaniemen eteläosasta, joka sijaitsee samannimisen merenlahden rannalla. 

Tekniikka & talous -lehti kertoi joulukuussa 2016 Vesterbackan kehittämästä Otakeila-hankkeesta. Artikkelin aiheena oli Slush-tapahtumassa järjestetty Slushpolis, jossa kävijät pääsivät katsomaan virtuaalilaseilla visiota Keilaniemen ja Otaniemen alueiden tulevaisuudesta. Uusi Suomi puolestaan kirjoitti marraskuussa 2018 tunnelihankkeesta ja sen OtaKeila-nimisestä asemasta.

Jäljet johtavat siis yksityiseen tunnelihankkeeseen. Sen tavoitteena on sekä rakentaa Helsingin ja Tallinnan välille rautatietunneli ja sen varrelle tulevat rautatieasemat että kehittää asemien ympäristöä. Hanketta varten perustetun yhdistyksen verkkosivuilla Keilaniemen asemaa ympäristöineen nimitetään OtaKeilaksi. Yhdistys itse on nimeltään Finestbay Area Development, mutta nimestä näkee myös kirjoitusasuja Finest Bay Area tai FinEst Bay Area tai FinEstBayArea.

Kyytiä keinotekoisille yhdistelmänimille

Tunnelihankkeessa mukana oleva Trimble-niminen yritys teki vuoden 2016 Slushpoliksen yhteydessä Facebook-päivityksen: ”Slushpolis vai Otakeila? Ei kai nimellä niin väliä. Kohti ääretöntä ja sen yli! Trimble tietysti mukana.” Väärin meni. Nimellä on usein paljonkin väliä.

Kuten aiemminkin olen kirjoittanut (Kotus-blogi 18.1.2017), OtaKeilan kaltainen mekaaninen nimenosien yhdistely on valitettavan tavallista esimerkiksi oppilaitosten ja hankkeiden nimissä sekä kaikenlaisissa nimikilpailuissa. Se on yksinkertainen keino, jolla pyritään luomaan tasapuolisesti eri osapuolet huomioiva nimi. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta yhdistely on kuitenkin huonoa nimistönsuunnittelua. Sen lopputuloksena syntyy merkitykseltään epäselviä, keinotekoisia lyhennenimiä, joiden tulisi jäädä korkeintaan työnimiksi.

Erityisen huonosti yhdistely sopii paikannimien muodostamiseen. Paikkojen löytymisen, asukkaiden viihtyvyyden ja paikallisidentiteetin muodostumisen kannalta tärkeitä ovat pysyvät, kulttuuriperintöä vaalivat nimet, jotka kytkeytyvät yksilöiden, sukujen ja yhteisöjen historiaan.

Tunnelihankkeen havainnevideoiden perusteella asema ja kehityssuunnitelmat keskittyvät pääosin Keilaniemeen, eivät niinkään Otaniemeen. Keilaniemessä sijaitsee jo yksi asema. Metroasema, jonka nimi on luontevasti Keilaniemi.

Puhutaan siis jatkossakin Ota-Keilan sijaan Keilaniemestä, joka alueennimenä pohjautuu kohti Leppäluotoa pistävän samanimisen niemen nimeen. Alue tuli 1970-luvulla tunnetuksi poikkeuksellisen korkeasta toimistotalostaan − jota muuten meidän perheessä kutsuttiin Iso(ksi)taloksi.

Ulla Onkamo: Kuta koulu kovempi, sitä nimi oudompi (Kotus-blogi, 18.1.2017)

Satu Miettinen: Peter Vesterbacka kaivaisi tunnelin Tallinnaan – Entinen vihainen lintu haluaa Suomen osaksi Silkkitietä (Yle, 15.10.2016)

Tero Lehto: Tulevaisuutta Espoossa? Slushpolis on ikuinen Slush (Tekniikka & talous, 8.12.2016)

Teppo Ovaskainen: Massiivinen Helsinki-Tallinna-tunnelihanke etenee – pian paljastetaan rahoitusta: ”Minä ja Peter olemme rahoittaneet tähän asti” (Uusi Suomi, 29.11.2018)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele