Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.
Muuttuvat, katoavat ja sitkeät sanat
Edellisessä blogikirjoituksessani esittelin neljän uuden sanan matkaa Kielitoimiston sanakirjaan. Tällä kertaa tarkastelen joitakin sana-artikkeleita, joita on muokattu sanakirjaa päivitettäessä.
Sanojen kuvausta on silloin tällöin parannettava ja ajantasaistettava. Joskus esimerkiksi sanojen merkitykset muuttuvat ja laajenevat. Jokaista uutta sana-artikkelia kohden päivitetään suunnilleen kolmea vanhaa. Kielitoimiston sanakirja pysyy siten ajantasaisena yleiskielen sanakirjana.
Ikoninen järvimaisema, vakuuttava myyntipuhe
Toimittaja Pasi Heikura kysyi pari viikkoa sitten Aristoteleen kantapää -ohjelmansa haastattelussa, minkä verran meillä sanakirjantoimituksessa näkyy ilmiö, että jo käytössä olevan sanan merkitys muuttuu – taikka supistuu tai kasvaa, niin että sitä pitää selittää uudestaan.
Ilmiö on sanakirjatyössämme keskeinen. Sanat elävät, ovat liikkeessä. Otetaan yksi esimerkki: uusimmassa 19. maaliskuuta ilmestyneessä sanakirjan päivitysversiossa ikoninen-sanan vanhemman merkityksen rinnalle lisättiin kokonaan uusi.
Kakkosmerkitys on sanan uudenlaista käyttöä:
1. kuvamainen, kuvasymbolin kaltainen. Ikoninen merkki.
2. lajissaan erityisen tunnettu, edustava, merkittävä, arvostettu tms. Presidentti Kekkosen ikoninen hahmo.
Toisinaan sanalle ei kehity suorastaan uutta merkitystä, mutta sanan käyttö laajenee.
Kielitoimiston sanakirjassa merkitsemme tällaisen laajenemisen
merkinnällä Laajemmin.
Sana myyntipuhe tarkoittaa vanhastaan myynnin edistämiseen tähtäävää
puhetta. Myyntipuhetta käytetään kuitenkin laajemmassakin merkityksessä,
ja käyttötavat kuvataan Kielitoimiston sanakirjassa nyt näin:
myynnin edistämiseen tähtäävä puhe. Tehokas myyntipuhe.
Laajemmin puhe jolla pyritään saamaan kuulijat vakuuttuneiksi t. innostuneiksi jstak. Hyvä myyntipuhe lukutaidon merkityksestä.
Uniseksistä luovuttiin mutta dia pysyi
Sanojen
merkitys siis joskus laajenee, mutta joskus taas niitä jää pois ”päivänpolttavasta”
kielenkäytöstä. Esimerkiksi sanaa uniseksiasu ei enää käytetä. Se
tarkoitti arkikielisessä tyylissä naisen ja miehen yhtä aikaa käyttämää
samanlaista asua, mutta käyttöä ei nykyään ole.
Sen sijaan vuoden 2024 sanakirjaversioon lisättiin hakusana unisex:
vars. yhdyssanojen alkuosana: käyttäjän sukupuolta määrittelemätön, sukupuolineutraali (unisex-wc, unisex-vaate).
Sanakirjasta poistetaan sanoja hyvin vähän – tyypillisesti vain muutamia kunkin sanakirjapäivityksen yhteydessä. Kielitoimiston sanakirjassa mieluummin selitetään, että sana on aikaisemmin ollut käytössä. Tietynlainen vanhentuneisuus saatetaan esittää myös niin, että sanan käyttöalaksi merkitään vanh. (vanhentunut). Tällä tavalla sanojen historiaa halutaan jättää näkyviin.
Kirjallisuudessa ja ihmisten muistissa sanat säilyvät kauemmin kuin aktiivisessa käytössä, esimerkkeinä sanat korusähke ja faksi. Niitäkään ei ole riennetty poistamaan sanakirjasta – ja tiedänpä jopa yhden ihmisen, joka edelleen käyttää faksia. Tiedossani ei kuitenkaan ole, miten hän löytää telekopioilleen vielä vastaanottajan!
Joskus sana on niin sitkeä, ettei se hevin poistu kielestä. Esimerkiksi leikillisesti käytetty sana kalvosulkeiset tarkoitti aluksi piirtoheittimellä ja muovikalvoilla näytettyä esitystä. Vaikka piirtoheittimet ja muoviset kalvot on hävitetty, kalvosulkeiset ei suinkaan ole kadonnut kielestä: sitä käytetään tilanteissa, joissa esiintyjä näyttää runsaasti dioja tai kalvoja – yhä puheissa kuuluvia sanoja nekin.
Aiemmin dia selitettiin sanakirjassa ainoastaan ”erityisellä laitteella katseltava t. valkokankaalle heijastettava läpinäkyvä valokuva, kuultokuva”. Ja nyt sanan käyttöä kuvataan näin (ks. merkitys 2):
1. = diakuva.
2. tietotekn. esitysgrafiikkaa hyödyntävän esityksen yksittäisistä osioista, jotka sisältävät tekstiä, kuvia, ääntä, videota tms. Luennon diat.
Muotisanat ja ex-rouva
Heikura
kysyi haastattelussaan myös, poistetaanko Kielitoimiston sanakirjasta
erityisesti niin kutsuttuja muotisanoja. Ne ovat hetkisen koko ajan pinnalla ja
unohtuvat sitten.
Muotisanoja ei poisteta sen enempää kuin muitakaan
sanoja. Tämä johtuu
siitä, ettei niitä alun alkaenkaan kiirehditä ottamaan sanakirjaan. Eli
jos sana on vain hetken lapsi, se ei koskaan ehdikään sanakirjaan ennen ”poistamistaan”.
Juttelimme sanakirjakollegoiden kesken, että työmme kannalta hankalin ryhmä ovat sellaiset sanat, jotka mekin ehkä muistamme mutta jotka eivät ole enää kovin yleisessä käytössä. Työkaveri mainitsi ex-rouvan, joka pari vuotta sitten poistettiin ex-sana-artikkelin esimerkistä. Nykyään kun puhutaan tyypillisemmin vaikkapa ex-puolisosta ja ex-ministeristä. Osalle meistä Kielitoimiston sanakirjan toimittajista ex-rouva oli silti vieläkin itsestään selvä sana, joka tarkoittaa eronnutta naista.
Asevelihinta askarrutti
Lopuksi vielä yksi esimerkki säästettävästä sanasta. Kollega kertoi kuvaavan esimerkin vuosien takaisesta sanakirjantoimittajien pohdiskelusta – itse en vielä tuohon aikaan ollut sanakirjatyössä.
Toimituksessa oli mietitty, pitäisikö sana-artikkeli asevelihinta ('hinta
tuttavankaupassa, sopuhinta') poistaa Kielitoimiston sanakirjasta. Sanaa kuitenkin kuuli ja näki sen verran, ettei sitä riennetty ottamaan pois. Vaikka sanan tausta onkin monen mielessä hämärtynyt, asevelihintaa käytetään edelleen sopuhinnan merkityksessä.
Vähän aikaa sitten näinkin paikallisessa
sanomalehdessä mielipidekirjoituksen, jossa kirjoittaja ihmetteli, miksi erään kioskin tuolit oli pitänyt varastaa. Kirpputoriltahan tuoleja saisi ostaa aivan asevelihintaan!
- Aristoteleen kantapää: Kielitoimiston sanakirjaan otetaan vain vakiintuneita sanoja (Yle Areena)
- Minna Pyhälahti: Neljän sanan matka sanakirjaan (Kotus-blogi, 21.3.2024)
- Kielitoimiston sanakirja
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele