Rakenne erottaa, paikka yhdistää: jakeluvelvoite, jatkuvapeitteinen ja putputtaa

Kielitoimiston sanakirjan hakusanoista kolme neljästä on substantiiveja, ja ylivoimainen enemmistö substantiiveista on yhdyssanoja. Suomea sanotaankin joskus yhdyssanakieleksi.

Otsikossa mainitut sanat on muodostettu eri tavoin: ensimmäinen esimerkkisana edustaa suurinta sanaryhmää eli yhdyssanoja. Toinen on johdos ja kolmas puolestaan niin kutsuttu onomatopoeettinen sana. Kaikki ovat uusia sanoja Kielitoimiston sanakirjassa.

Kaksi- ja kolmiosaisia yhdyssanoja: pesimälaji ja väestötietojärjestelmä

Lisäsimme sanakirjaan tänä keväänä yli 400 uutta hakusanaa. Yhteensä hakusanoja on nyt sanakirjassa reilut 104 000. Suurin osa uutuuksista on muodostettu yhdistämällä kaksi sanaa: jakeluvelvoite, pentutehtailu, pesimälaji, reaktiovideo.

Uivelo kuuluu Lapin pesimälajeihin. Kuva: Adrian Pingstone. Wikimedia Commons.

Yhdyssanan osia voi kuitenkin olla myös kolme, joskus enemmänkin. Sanakirjaan lisättiin päivityksen yhteydessä esimerkiksi kolmiosaiset erityisraskausvapaa, uudissukunimi, reaaliansioindeksi ja väestötietojärjestelmä.

Sanakirjamme toimitussihteeri laski, että kolmiosaisten yhdyssanojen osuus Kielitoimiston sanakirjan kaikista yhdyssanoista on pysynyt samana koko sanakirjan olemassaolon ajan eli 20 vuotta. Osuus on noin 9 prosenttia.

Johdetut ja vierasperäiset sanat: jatkuvapeitteinen ja fasilitoida

Sanoja muodostetaan toki myös muuten kuin yhdistämällä. Yksi tapa on johtaminen.

Tällainen johdettu sana on vaikkapa nyt sanakirjaan otettu adjektiivi jatkuvapeitteinen, joka on muodostettu -inen-johtimella ja jota käytetään useimmiten ilmauksessa jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Tämä sanapari selitetään Kielitoimiston sanakirjassa näin:

”metsänhoito ilman avohakkuita niin että metsä säilyy koko ajan peitteisenä”

Vielä voisi nostaa esiin yhden sanaryhmän, joka ei muodostu yhdysosista, nimittäin useimmat verbit. Ne ovat yleensä yhdistämättömiä, yksiosaisia sanoja. Sanakirjaan on nyt otettu muun muassa fasilitoida. Se on niin kutsuttu vierasperäinen sana eli lainasana.

Tämä kehittämis- ja projektikielestä lähtöisin oleva sana on pantu toimituksessamme merkille jo vuonna 1999, mutta sitä ei ole kiirehditty ottamaan sanakirjaan. Kyseessä kun olisi voinut olla myös hetkellinen muotisana. Sana on kuitenkin osoittanut sitkeytensä ja tarpeellisuutensa kielessämme, niin yleinen se on.

Fasilitoida-verbiä kuvataan sanakirjassa näin:

”ohjata vars. jnk määrätavoitteen saavuttamiseksi kootun ryhmän työskentelyä ja vuorovaikutusta”

Mukana myös onomatopoeettisia sanoja

Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin uusimmassa päivityksessä myös sanat putputtaa ja putputus. Sanakaksikko ei ole kielessä uusinta uutta mutta ei toisaalta sen keskeistä ydintäkään, jota sanakirja tyypillisesti pyrkii kuvaamaan.

Jos pitäisi selittää mielleyhtymien varassa sana putputtaa, ajatuksiin nousee todennäköisesti pieni moottorikäyttöinen vene, joka liikkuu rauhallisesti. Kollegani muotoilikin sanakirja-artikkelin selitteen seuraavasti:

”moottorin tm. koneen tasaisesta, rauhallisesta äänestä; liikkumisesta tällaista ääntä aiheuttaen”

Merkityksen selittämisen lisäksi kuvataan sanan tyypillinen käyttöyhteys esimerkein:

Perämoottori, aggregaatti putputtaa. Vene putputtaa hiljalleen rantaan.

Kalastaja seisoo veneessä järvellä. Kuva ei sisällä putputusta. Kuva: Vesa Heikkinen.

Onomatopoeettiset sanat ovat mielenkiintoinen sanaryhmä. Vaikkapa useat vanhat linnunnimet ovat onomatopoeettisia, eli nimet kuvaavat linnun ääntelyä.

Papukaijan arvellaan olevan alkuaan linnun ääntä jäljittelevä nimitys, joka mahdollisesti on alun perin lähtöisin jostain Länsi-Afrikan kielestä. Ajankohtaisen ”västäräkistä vähäsen” -kesälorun västäräkki puolestaan kuuluu hyvin vanhoihin suomalais-ugrilaista perua oleviin linnunnimiimme. Sekin lienee alkuaan ääntelyä jäljittelevä, onomatopoeettinen nimitys.

Jos sanat ja sanakirjatyö kiinnostavat enemmänkin, tervetuloa seuraamaan seminaaria Kenen sanoilla puhumme 9. huhtikuuta! Tilaisuuden järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten keskus. Esittelen seminaarissa uusia sanoja otsikolla Mistä sanat tulevat ja minne ne menevät, ja murreasiantuntija Heikki Hurtta puolestaan puhuu aiheesta Murre on muutakin kuin sanoja. Linkki tilaisuuden ohjelmaan ja muihin tietoihin löytyy tämän jutun lopusta.

• Kielitoimiston sanakirja
• Kirsti Aapala: Papukaija (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä) 
• Kirsti Aapala: Västäräkki (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä) 
• Aristoteleen kantapää: Kielitoimiston sanakirjaan otetaan vain vakiintuneita sanoja (Yle Areena)
• Seminaari: Kenen sanoilla puhumme? (Kotuksen uutiset, 5.3.2024)

Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele