Siirry sisältöön
Haku

Leena Nissilä


Leena Nissilä. Kuva: May Wikström, Kotus.
Leena Nissilä. Kuva: May Wikström, Kotus.

Leena Nissilä on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on työskennellyt aiemmin opettajana ja tutkijana sekä asiantuntija- ja johtamistehtävissä Opetushallituksessa ja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Häntä kiinnostavat muun muassa moni- ja rinnakkaiskielisyys, kielipolitiikka, kielikoulutus ja kielelliset oikeudet. Väitöskirjassaan hän tutki virolaisten suomen kielen verbien ja verbirektioiden oppimista.


14.4.2022 11.38
Leena Nissilä

Kieli kuvastaa rauhan kaipuuta

Jokainen voi olla rauhantekijä, myös kielenkäytössään.

Rauhalla tarkoitetaan sanakirjamääritelmien mukaan ensisijaisesti valtioiden välistä normaalia sovinnon tilaa. Tällöin sanaa käytetään erityisesti sodan vastakohtana.

Rauhalla tarkoitetaan myös sopua ylipäätään. Lisäksi se merkitsee sisäistä levollisuutta, tasapainoa, tyyneyttä ja rauhallisuutta.

Tyyni vedenpinta. Kuva: Vesa Heikkinen.
Vedenpinta kuin peili. Kuva: Vesa Heikkinen.

Tarvitaan pysähtymistä, siis rauhaa

Viime aikoina kieleen syntyneet uudet yhdyssanat kertovat rauhan puutteesta. Kun hiihtäjät kaipaavat laturauhaa ja autoilijat rattirauhaa, käsitteet kuvastavat aikaansa. Moni on saattanut pohtia, miksi nämä ovat syntyneet juuri meidän aikanamme.

Helppo ja yksinkertainen selitys on, että tämä johtuu kiireestä ja tehokkuudesta. Aikaisemmin oli aikaa antaa tilaa rauhallisemmin eteneville. Ainakin itseäni on pohdituttanut, oliko toisen asemaan asettuminen aiemmin lähempänä luonteenlaatuamme. Aina ei ole välttämättä kyse vain kiireestä ja tehokkuudesta, vaan mielenrauhalle ja pysähtymiselle tuntuu olevan erityisesti tilausta nyky-yhteiskunnassa.

Jotta emme tulisi kiirehtineeksi ihmisten, kohtaamisten ja jopa elämänvaiheiden ohi, tarvitaan pysähtymistä. Siis rauhaa. Toiset kokevat saavansa hektiseen arkeen vastapainoa luonnosta, toiset kirjallisuudesta. Yhä useammat hyödyntävät myös tietoista läsnäoloa vahvistavia menetelmiä. Mielen rauhoittamiseen onkin viime aikoina kehitetty uusia menetelmiä ja välineitä.

Tyyni meri auringonlaskun aikaan. Kuva: Leena Nissilä.
Tyyni meri auringonlaskun aikaan. Kuva: Leena Nissilä.

Joulu- ja koulurauhaa

Suomessa on totuttu siihen, että joulunvietto alkaa, kun Suomen Turku on julistanut joulurauhan. On vaikea kuvitella, miltä joulu tuntuisi ilman tätä perinnettä.

Hyvin kuvaavaa on perinteen historia. Joulurauha on julistettu Suomessa 1300-luvulta alkaen. Kun tapahtumaa ei ole toteutettu, ovat syyt olleet aina sotaisia. Joulurauha on jäänyt julistamatta tiettävästi vain isonvihan aikana 1700-luvulla, vuosina 1809–1815, Suomen itsenäistymisen jälkeisen miliisilakon aikana vuonna 1917 ja talvisodan ilmapommitusten pelossa vuonna 1939.

Paljon nuorempi on koulurauhan perinne. Koulurauha julistettiin 31. kerran vuonna 2021. Julistustekstin selkosuomen versiossa todettiin tuolloin muun muassa seuraavaa:

Turvallisuus on tunnetta,
että sinusta välitetään ja olet tärkeä.
Turvallisuus tuntuu hyvältä.
Olemme erilaisia,
mutta kaikki yhtä tärkeitä.
Jokaisella on oikeus olla
oma itsensä, juuri sellainen kuin on.

Aleksis Kiven patsas ja pulu. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Hieman rauhattomia kyyhkysiä patsaalla. Kuva: Vesa Heikkinen.

Negatiivista ja positiivista rauhaa

Norjalainen rauhantutkimuksen professori Johan Galtung on jakanut rauhankäsityksensä negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Negatiivisella rauhalla hän tarkoittaa sotatilan poissaoloa. Positiiviseen rauhaan hän sisällyttää myös sotaan mahdollisesti johtavien rakenteellisten syiden poissaolon.

Pitkään vallinnut positiivisen rauhan tila katosi Euroopasta helmikuun lopussa. Rauhantila ei ole enää itsestäänselvyys. Erityisesti nuorille suomalaisille sotatila Euroopassa ja naapurimaan käynnistämä hyökkäys on ollut täysin uusi kokemus. Olimme tuudittautuneet uskomaan, että rauha olisi kaikille ensisijainen pyrkimys kaikissa olosuhteissa.

Kristallipallo. Kuva: Aarne Pietinen. Museovirasto. CC BY 4.0.
Näkyykö kristallipallossa rauhaa? Kuva: Aarne Pietinen. Museovirasto.

Rauha alkaa itsestä

Vaikka emme voi kovin hyvin vaikuttaa toisten päätöksiin ja käyttäytymiseen, jokainen voi kuitenkin vaikuttaa omaan toimintaansa. Jokainen voi olla rauhantekijä, myös kielenkäytössään.

Joulurauhan julistuksessa vedotaan jokaiseen kehottamalla käyttäytymään hiljaisesti ja rauhallisesti. Toisen tilan kunnioittaminen on tärkeää, on sitten kyse yksilöstä, kansanryhmästä tai valtiosta. Viime aikoina yleistynyt vihapuhe kertoo kunnioituksen ja tilan antamisen puutteesta.

Toivon, että osaisimme ymmärtää paremmin erilaisia näkökulmia ja asettua toisen asemaan. Tällöin kuulisimme vihapuheen sijaan enemmän rakkauspuhetta.

Toivotan kaikille rauhaisaa pääsiäisen aikaa!

Rannalta löytynyt kivisydän. Kuva: Vesa Heikkinen.
Rannalta löytynyt kivisydän. Kuva: Vesa Heikkinen.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja