Missä Joulumaa oikein sijaitsee?

Markus-setä eli Markus Rautio opetti suomalaisille radion lastentunnilla vuonna 1927, että Joulupukki asuu Korvatunturilla, kaukana Lapissa. Hänellä täytyi olla asiasta varma tieto, muutenhan hän olisi voinut ehdottaa Joulupukin asuinpaikaksi vaikka vielä pohjoisempana Vätsärin erämaassa sijaitsevaa Joulutunturia. Inarissa sijaitsevat Joulutunturin lisäksi Joulujärvet.

Erityisasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist kertoo, että Inarin Joulu-nimien taustalla ei ole sana joulu, vaan inarinsaamen louhikkoista rakkaa eli kivikkoa merkitsevä sana juovâlâh. Suomenkieliset rinnakkaisnimet on sitten mukailtu Joulu-alkuisiksi.

Manni-Lindqvistin mukaan Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on yli sata mainintaa Joulu-alkuisista nimistä. ”Nimien tausta on yleensä aivan arkinen ja liittyy joulunaikaan yleisesti, ei niinkään jouluun juhlana. Esimerkiksi Kannuksessa ja Sotkamossa on Joululato. Kannuksen Joululato on muistitiedon mukaan tehty jouluaattona ja Sotkamon Joululadosta taas on syötetty heinät lehmille jouluun mennessä.”

Nimiarkiston muistiinpanoista löytyy pari Joulumaatakin. ”Esimerkiksi Mynämäen Joulun talon peltokappaleen nimi on ollut Joulumaa. Samoin Kittilässä on kivikkoinen männikkömaa nimeltään Joulumaa.”

CC BY 4.0

Elo-appelsiinijuomapakkauksen etiketti. Valmistaja: Elanto. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Kiinan omenaa ja Japanin satsumaa

Joulu on hedelmien ja mausteiden aikaa. Hedelmä- ja maustesanojen alkuperää valottaa erityisasiantuntija Kirsti Aapala.

Appelsiini, mandariini, klementiini, satsuma ja monet muut joulunaikaan kuuluvat hedelmät tulevat meille kaukaa. Suuri osa sitrushedelmistä on lähtöisin Aasiasta, mutta kaikkien niiden nimitykset eivät kuitenkaan tule sieltä.

Appelsiinin nimi on tullut meille ruotsin ja ehkä saksankin välityksellä hollannista, kertoo Aapala. ”Appelsiini tarkoittaa oikeastaan sananmukaisesti Kiinan omenaa: sanan alkuosa on omena ja jälkiosa viittaa Kiinaan. Appelsiineja tuotiin aikoinaan Kiinasta Eurooppaan, ja tuojina olivat portugalilaisten lisäksi luultavasti myös hollantilaiset. Omena taas oli eurooppalaisille tuttu hedelmä, jonka mukaan outo kaukomaiden tuominen oli kätevä nimetä.”

Mandariini on alkujaan kiinalaisen mandariinipuun hedelmä. Klementiini syntyi ehkä sattumalta noin 120 vuotta sitten Algeriassa ranskalaisen papin Clémentin puutarhassa. Satsuma on saanut nimensä Japanin entisen maakunnan Satsuman mukaan.

Kanelipurkki. Paulig aloitti peltisten sirotekansipurkkien myynnin 1929. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Mausteiden pitkä matka pohjolaan

Aapala kertoo myös joulun mausteiden, sellaisten kuin inkivääri, kaneli, neilikka ja pippuri, nimityksistä. Ovatko ne peräisin sieltä kaukaa, missä pippuri kasvaa?

”Osa ainakin näyttäisi olevan. Inkivääri on kotoisin Kaakkois-Aasiasta, ja sieltä suunnalta on sen nimikin saatu Eurooppaan. Kreikan, latinan ja ruotsin kautta se on tullut suomeenkin”, kertoo Aapala.

Aasiasta on kotoisin pippurinkin nimitys. ”Suomeen sana on tullut tuttua reittiä ruotsin, latinan ja kreikan kautta. Lähtökohtana on muinaisintian marjaa tai pippurin luumarjaa tarkoittava sana.”

Aasiasta tulee myös tuttu mauste kaneli, kertoo Aapala. ”Sen nimitys on lainattu meille ruotsista, jonne se on saatu saksan kautta ranskasta ja sinne edelleen latinasta. Latinan cannella tarkoittaa paitsi kanelia myös pientä putkea. Sana on johdettu putkea ja ruokoa tarkoittavasta sanasta canna. Latinaan tämä sana on tullut kreikasta. Nimitys on johtunut siitä, että kuivattu kanelinkuori muistuttaa putkea.”

Iltapuhde Hokan tilan pirtissä Vesijaon kylässä Padasjoella. 1938. Kuva: Aarne Pietinen. Museovirasto.

Hyggeilyä hämäränkähmässä

Erityisasiantuntija Riikka Tervonen kertoo murresanasta hämäränhyssy. Sitä näkee Tervosen mukaan nykyäänkin aika paljon, esimerkiksi sisustusblogeissa ja kevyissä lehtijutuissa. Voidaan puhua ”hämärähyssyn pitämisestä” tai ”viettämisestä”.