Exitille exit-strategia!

Hallitus julkaisi 9. huhtikuuta kommentoitavaksi luonnoksen niin sanotusta exit-strategiasta, jota seuraillen Suomi olisi tarkoitus saatella ulos koronakurimuksesta. Selkeän ja ymmärrettävän kielen asianajajana en malta olla kysymättä, että siis mikä?

Exit-strategia työntää luotaan terävällä x:llä, garmiwalla g:llä ja sananalkuisella konsonanttiryppäällä, jonka lausuakseen kielitieteilijänkin pitää keskittyä. Merkityskään ei ole vastaanottajalle läpinäkyvä.

Kollegani puuskahti Teams-viestissään: ”Miksi pitää exitöityä nyt tästä koronastakin”, ja sanoitti samalla omatkin ajatukseni. Englannista lainattu exit on ollut viime vuosina varsin ehtiväinen: on nähty muun muassa Brexit ja sexit (seksin loppuminen suhteessa). Viimeksi tällä viikolla Helsingin Sanomissa kirjoitettiin maski-exitistä, maskien käytöstä luopumisesta.

Missä on ulospääsy?

Koronarajoitusten purkamiseen viittaavat nimitykset exit-strategia ja exit-suunnitelma ovat olleet viime viikkoina paljon esillä sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Osumia tulee äkkiä haettuna ainakin Helsingin Sanomien, Ylen, MTV:n ja Iltalehden uutisista sekä Twitteristä.

Exit-suunnitelmaa on peräänkuulutettu esimerkiksi tapahtuma-alalle. Myös Olympiakomitean on kerrottu laatineen oman exit-strategiansa urheilulle – siis suunnitelman normaaliin toimintaan palaamisesta.

Valtioneuvoston omilla sivuilla sen sijaan on käytetty ilmausta suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta ja tavoiteaikataulusta. Kommentoitavaksi jätetyn varsinaisen luonnospaperin nimi on pitkä ja perusteellinen: ”Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle – Luonnos hallituksen muistioksi 9.4.2021”. Hallituksen valitsemat ilmaukset ovat täsmällisempiä kuin exit-strategia, mutta median tarkoituksiin ne vievät auttamattomasti liikaa tilaa.

Exit, tuohon suuntaan! Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Taloudelliset ja sotaisat juuret

Mistä exit sitten on äkkiä hypännyt mukaan politiikkaan? Kurkkasin, millaista tietoa sanasta tarjoaa Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) Nykysuomen sanatietokanta. Synnyt ovatkin yllättävän syvät, ja esimerkiksi exit-strategian juuret näyttävät juontavan liiketalouteen ja sodankäyntiin.

Kotuksessa kartutettavaan Nykysuomen sanatietokantaan exit on poimittu ensimmäisen kerran vuonna 2000. Konteksti on tiukan taloudellinen:

Tavoitteena on kierrättää kasvuyritys exitiin 2–4 vuodessa. Näkemiin sanotaan joko pörssin tai yrityskaupan avulla. (Talouselämä 12/2000)

Yritysmaailmassa exit tarkoittaa siis yksinkertaisesti yrityksen myymistä, alkuperäisten omistajien tai perustajien väistämistä taka-alalle (mahdollisimman suuret voitot taskussaan). Talouden varsin kansainvälisessä kielessä exit lienee ollut käytössä vuosikausia, varmastikin jo hyvän aikaa ennen sanatietokantaan päätymistään.

Myös koronayhteydestä tutuksi tullut yhdyssana exit-strategia on ollut ensin liiketalouden valjaissa. Englannissa se kulkee exit strategyn hahmossa. Kotuksen sana-arkistoon sana on poimittu Helsingin Sanomista toukokuussa 2006:

Vaikka yrittäjyys on piilaaksolaisille elämäntapa, he eivät sitoudu yrityksiin koko elämänsä ajaksi. Jo yritystä perustettaessa suunnitellaan tarkasti exit-strategia eli tapa, jolla perustajat aikanaan irtautuvat yrityksestä. (HS 18.5.2006)

Tässä exit-strategia tarkoittaa siis suunnitelmaa yrityksen myymisestä eteenpäin.

Exit-strategiaa on käytetty myös puhuttaessa talouskriisin elvytystoimien lopettamisesta. Kotuksen kielineuvonnasta kysyttiin käsitteelle sopivaa suomennosta marraskuussa 2009, ja tuolloin päädyttiin suosittelemaan ilmausta irtautumisstrategia. Muita pohdittuja vaihtoehtoja olivat esimerkiksi poistumis- ja vetäytymisstrategia, jotka kuitenkin hyllytettiin sotilaallisten mielleyhtymien vuoksi.

Nimitys exit-strategia on tosiaan liiketalouden lisäksi käytössä myös sodankäyntikontekstissa. Tässä käytössä termi on poimittu Nykysuomen sanatietokantaan syyskuussa 2009, kun mediassa spekuloitiin Yhdysvaltojen vetäytymisellä Afganistanista. Sotaan liittyvä exit-strategia merkitsee toisin sanoen suunnitelmaa rintamalta poistumiseksi ja joukkojen vetäytymiseksi.

Brexitistä vettä myllyyn

Siinä missä viime viikkoina mediatilaa ovat vieneet exit-strategiat ja -suunnitelmat, viime vuosien exit-aiheista kirjoittelua on hallinnut produktiivinen kontaminaatio- eli yhdistelmätyyppi [jokin] + exit. Nykysuomen sanatietokannasta saa kouraistua esimerkeiksi muun muassa sanat brexit, blexit, sexit ja Megxit, mutta monia muitakin on jäänyt sanahaukkojen kynsiin.

Brexitistä, Britannian EU-erosta, puhuttiin jo vuonna 2015. Historiallinen kansanäänestys pidettiin kesäkuussa 2016, jolloin brexit valittiin varsin perustellusti myös Kotuksen kuukauden sanaksi. Brexit on kontaminaatio englannin sanoista Britain tai British sekä exit ’lähtö, poistuminen’. Sana on samaa mallia kuin hieman vanhempi grexit (< engl. Greece + exit), joka syntyi, kun Kreikan ero EU:sta näytti mahdolliselta vuonna 2015.

Britannian kansanäänestyksestä villiintyneenä monet maat ovat vuorollaan leikitelleet EU-erolla, mikä on heijastunut myös kieleen. Tuloksena on ollut liuta exit-ilmauksia: Hollannin nexit (< engl. Netherlands), Ranskan frexit (< engl. France) ja jopa kotimainen fixit (< engl. Finland). Brexit vaikuttaakin antaneen melkoista pontta exitismille, vaikka toistaiseksi muut EU-erot ovatkin jääneet vain osaksi sanastokerrostumaa.

Sitten brexitin Nykysuomen sanatietokantaan on kirjattu esimerkiksi sexit vuonna 2016. Sillä viitataan leikillisesti sukupuolielämän loppumiseen parisuhteessa (< seksi + exit). Syksy 2018 taas toi Yhdysvaltoihin ja meidän sana-arkistoomme blexit-liikkeen (< engl. black + exit), joka kannusti afroamerikkalaisia eroamaan demokraateista ja liittymään republikaanipuolueeseen.

Viimeisimmän exit-kuohun aiheuttivat Britannian prinssi Harry ja hänen puolisonsa herttuatar Meghan, kun he tammikuussa 2020 ilmoittivat vetäytyvänsä kuningashuoneesta. Toimittajien kekseliäissä käsissä pesäero sai monta lempinimeä, joista Kotuksen tietokantaan sanastettiin esimerkiksi Megxit (< Meghan + exit) ja Sussexit (< Sussex + exit). Jälkimmäinen nimitys viittaa pariskunnan titteliin Sussexin herttuaparina.

Exitin exit-strategia eli exexit. Ovilive tarkkailee tilannetta. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Ulospääsy, paluu, nousu

Tässä exitin eri muotoja peratessani olen huomannut, että sarkaa olisi monta aaria enemmän kuin yhteen blogikirjoitukseen mahtuu. Kerran näppäräksi todettu ilmaus on kuin Hydra, joka työntää aina uusia päitä menetettyjen tilalle. Exit-strategian hahmottelu exitille tuntuu mahdottomalta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaihtoehtojakin on. Kotimaisempia, läpinäkyviä synonyymejä exit-strategialle on vilahtanut muutamia jo tässäkin kirjoituksessa, esimerkiksi suunnitelma normaaliin toimintaan palaamisesta. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (31.3.) hallituksen luonnosta kutsuttiin ”Suomen avaamista hahmottelevaksi strategiaksi”. Exit-strategian sijaan voitaisiinkin siis puhua sujuvasti vaikkapa Suomen avautumissuunnitelmasta tai suunnitelmasta rajoitusten purkamiseksi.

Kielitoimiston sanakirjassa hakusanalla strategia on kaksi merkitystä. Ensimmäinen on ’sodankäynti-, sodanjohtotapa, -taito’. Toinen on ’perusluonteinen toimintasuunnitelma’. Tämä jälkimmäinen merkitys on käytössä, kun puhutaan koronaan liittyvästä exit-strategiasta. Yksiselitteisempää ja saavutettavampaa olisikin puhua suoraan suunnitelmasta.

Jos taas pyöräytellään vähän englannin sanaa exit, saadaan suomen vastineiksi muun muassa poistuminen, lähtö, ulospääsy (tai jopa erkanemiskaista). Itse pidän sanasta ulospääsy. Sillä on konkreettisen merkityksen lisäksi myös kuvallinen merkitys: Kielitoimiston sanakirjassa on nostettu kuvalliseksi esimerkiksi Tilanteesta ei tuntunut olevan ulospääsyä. Mikäpä sopisi sen paremmin yli vuoden kestäneisiin pandemiaoloihin. 

Kotuksen näppärät nikkarit ovat myös pohtineet, voisiko joissakin käyttöyhteyksissä puhua laskeutumisesta: tavalliseen arkeen laskeutuminen tai normaalioloihin laskeutumisen suunnitelma. Korona-aikana on oltu ikään kuin hälytystilassa, josta päästään palaamaan taas rauhallisemmalle tasolle. 

Itse lämpenen kuitenkin laskeutumisen sijaan täysin vastakkaiselle ilmaukselle. Sisäministeri Maria Ohisalo kirjoitti nimittäin Twitterissä, että koronakriisistä ”on noustava niin, että panostetaan erityisesti lapsiin, nuoriin ja koulutukseen [– –]”. Tämä nousemisen kielikuva on monessa mielessä sopiva. Poikkeusaikana notkahduksia on nähty niin mielenterveydessä kuin taloudessa. Voi vain toivoa, että seuraavana on edessä nousun aika.

• Brexit (Kuukauden sana kesäkuussa 2016)
• Kielitoimiston sanakirja: strategia
• Kielitoimiston sanakirja: ulospääsy

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele