Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

2.2.2010 18.23

Onomatopoeettinen väitös

Onko käen nimi käki, koska se sanoo kukkuu?

Annu Marttila on väitellyt Helsingin yliopistossa lintujen nimistä. Lämpimät onnittelut!

Väitöskirjan nimi on A Cross-Linguistic Study of Lexical Iconity and its Manifestation in Bird Names.

https://oa.doria.fi/handle/10024/50666

Väitöksestä oli tänään iso juttu Hesarin tiedesivuilla.

http://www.hs.fi/verkkolehti/tiede/20100202/

Tutkimus vaikuttaa kiinnostavalta, ja tarkoitukseni on tutustua siihen, jahka ehdin. Mutta hieman ihmetyttävät muutamat väitteet, joita Hesarin jutussa esitetään.

Jutusta saa sen käsityksen, että onomatopoeettisia eli "ääniä mukailevia" sanoja ei käsitellä kielitieteen kirjoissa. Minulla on asiasta hieman toisenlaisen käsitys. Kun valmistelin Eero Voutilaisen kanssa tutkimusta Unto Ekin Hirventappopaikka-romaanin koloratiivirakenteista, vakuutuin jälleen kerran siitä, että ainakin fennistiikassa onomatopoeettisia ja yleisemmin deskriptiivisiä sanoja on tutkittu ahkerasti. (Tutkimus on ilmestynyt kirjassa Kielen piirteet ja tekstilajit, 2009. Artikkelimme lähteistössä on paljon tämän aiheen näkökulmasta kiinnostavaa uuttakin tutkimusta.)

Toinen huomautus. Jutun perusteella kielentutkimusta on ohjannut 1800-luvun lopun evolutionismi, jonka mukaan kielet ja kulttuurit kehittyvät villeistä sivistyneiksi. Luontoa imitoivia sanoja siis saatettiin pitää alkeellisina. Miksikähän sitten monissa maissa esimerkiksi "kansankielen" eli murteiden tutkimus on ollut kovin suosittua?

Hieman hämäriksi jäävät myös ne seikat, joiden perusteella väitöskirjan käsikirjoitus hyväksyttiin vasta kolmannella esitarkastuskerralla. "Epämuodikas aihe" tuskin riittää hylkäämisen syyksi, vaikka jutussa niin annetaankin ymmärtää.

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa

2.2.2010 22.15
samooja
sanakirjat ja kielentutkimuksen _oppi_kirjat
Luin väitöksen tiivistelmän ja sen perusteella väitöksessä puututaan sanakirjojen ja kielitieteen oppikirjojen rajoitettuun motivoitujen sanojen käsittelyyn.

Ei siis siihen ettei motivoituja sanastoja tutkittaisi.

Luulisin että evolutionismi (tai muu vallitseva käsitys) voi hyvinkin ohjata oppikirjojen tai sanakirjojen käsittelyä aivan toisella tavalla kuin tieteellistä tutkimusta (tavoitteet ja 'objektiivisuusaste' varmaan eroavat).

Hesarin artikkelia en arvioi kun on maksullinen.
2.2.2010 23.26
Vesa Heikkinen
Samooja, niin, kyllä. Minä taas perustin arvioini Hesarin juttuun.
1.11.2019 15.44
Onomato
Onomatopoetiikka
Saavuin tänne, kun laitoin google-hakuun "onomatopoeettinen kielentutkimus". Miten on, josko kaikki kielet ovat saaneet alkunsa onomatopoeettisista alkulähdöistä? Otetaan esimerkiksi sana sauna. Meri sanoo kirjassaan Sanojen synty sauna-sanan juontuvan muinaisvenäjän zagat -sanasta. Meillä on sauna ja ruotsalaisilla bastu. Kun heittää kuumille kiville ison määrän vettä, niin usein siinä on ensin pamauksentapainen alku, vaikkapa ZZhhssagat. Saunassa ollaan löylyn heitossa jo vähän kehittyneemmässä muodossa SShhaunaah! Kun sauna on edennyt vielä enemmän länteen niin sitten siellä on kuultu Baaasshtu! Ovatko useatkin eri kielten sanat alunperin onomatopoeettisia?