Pipopäät meidän reviirillä?

Hortoilen kotona flunssaisena ja yritän tavata Koillis-Lappi-nimistä lehteä (12.10.2009). Uutisia kotiseudulta... Lehti kiinnostaa siitäkin syystä, että aikanaan työskentelin siellä.

Yleisönosastolla on vilkasta. Puhetta riittää niin vanhusten terveydenhuollosta kuin Soklin kaivoshankkeestakin, niin Suomun hyppyrimäestä kuin katujen hiekoituksestakin. (Niin, siellähän taitaa olla jo täys talvi.)

Sitten jysähtää. Räkäinen pääkin kirkastuu, kun adrenaalia tms. alkaa virrata suonissa.

Juttu "Vietävän pipopäät" jatkaa kiivasta kirjoittelua "thaipoimijoista". Tässä tapauksessa ei oikein voi puhua "keskustelun jatkamisesta": Koillis-Lapin ja muidenkin pikkulehtien yleisönosastoilla on kesän ja syksyn mittaan käytetty muualta tulleista marjanpoimijoista niin kovaa ja kaikkitietävää kieltä, että keskustelusta puhuminen olisi suorastaan valheellista. (Muuten, tällaisia yleisönosastokirjoituksia ei varmaankaan julkaistaisi isommissa lehdissä?)

Tämänkertaisessa jutussa "kotinsa ympärillä" puolukoita kypsytellyt mies on pettynyt siihen, että "thaipoimijat" ovat "ottaneet joka ainoan marjan" hänen "kotikonnuiltaan jopa viidenkymmenen metrin etäisyydeltä talosta". Jutussa pannaan yleistäen ja muutenkin selvästi vastakkain meidät eli hyvät ja muut eli pahat: "Kyllä nuo pipopäät ovat meidän reviirillä."

Ulkomaalaispoimijoista käytetään kieltä, jossa halveksunta ja viha eivät jää arvailujen varaan:

"Thaipoimijat ovat menneet jo niin röyhkeiksi, että aikaisemmin he parkkeerasivat autonsa autoni viereen kotini pihalla ja lähtivät siitä talon ympärille rohmuamaan."

"Eihän siitä tule mitään, että tulevat pirtin seiniä nuolemaan."

"Lisäksi pipopäät roskaavat maaston ja tekevät tulia ilman isännän lupaa."

"Kyllä hirvimiehillä on ollut kestämistä koiriensa pesemisessä, kun koirat ovat piehtaroineet thaipoimijoiden ulosteissa."

Näissä teksteissä "muut" muodostaa "meille" uhan. Nämä muut ovat arvaamattomia, eläimellisiä, ahneita, röyhkeitä, epäsiistejä, ilkeitä.

Toisenlaisen kuvan thaipoimijoista saa esimerkiksi Helsingin Sanomien jutusta, jossa kerrotaan poimijoiden pitkästä kotimatkasta Sallan Saijalta Bankanengiin (11.10.2009). Jutun mukaan thaipoimijoille maksettiin kesän työstä keskimäärin 3221 euroa, "mistä kulujen jälkeen käteen jäi 805 euroa".  Eikä näihin ansioihin päässyt laiskottelemalla. Korvatunturin Marjan toimitusjohtaja harmittelee Helsingin Sanomien mukaan sitä, että suomalaiset eivät ole enää vuosiin vaivautuneet marjastamaan rahantekomielessä.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Thaipoimijat+palasivat+Suomen+marjareissulta+kotiin+juhlien/1135249951067

Marjanpoimintakeskustelussa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että oikeastaan kyse saattaa olla modenista "orjatyöstä". 

Hesarin verkkokeskustelussa erästä suomalaista hävettää: "Ja ne suomalaiset firmat, jotka nämä marjat 'ostavat' juhlivat kaksin verroin. 2000-luvun orjakauppaa, sanon minä."

Nämä marjanpoimintatekstit olisi mainio tutkimusaineisto sellaiselle, joka on kiinnostunut esimerkiksi tekstilajeista ja ideologisista merkityksistä. Tai vaikkapa kateuden ja vihan kielellistämisestä. Tai, no: kielellisestä vaikuttamisesta.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa