Lausutaan niinkuin kirjoitetaan. "Hienostelijat" voivat tosin halutessaan vaihtaa hoon kooksi ja lisätä puuttuvan etu-peen.

Tuotenimet ovat firmojen keksintöä, joten niiltä pitäisi kysyä niiden ääntämisestä. Tässä tapauksessa vastaus lienee englannin mukainen, siis suunnilleen ”eišə” – vai onko sittenkään? Silloinhan nimi ääntyisi kuten ”Asia”.

Ehkä tässä on tarkoitus, että nimi ääntyisi jotenkin hindin mukaan, vaikka kirjoitusasu ei siihen vihjaakaan. ”Toivo” on hindiksi ”आशा” (tai siis tämä on se toivoa tarkoittavista sanoista, johon on tarkoitus viitata), ja Intian virallisen transkriptiojärjestelmän mukaan se kai olisi latinalaisia kirjaimia käytettäessä ”āshā”, lausuminen suunnilleen ”aašaa”, paino toisella tavulla (ja toinen a siksi foneettisesti pidempi); ääntämisnäyte:
http://www.shabdkosh.com/translate/%E0%A4%86%E0%A4%B6%E0%A4%BE/%E0%A4%86%E0%A4%B6%E0%A4%BE_meaning_in_Hindi_English

Jos tuota noudatettaisiin, niin sehän vaikuttaisi myös taivutukseen kirjoitetussa suomessa: partitiivi ”Ashata”, illatiivi ”Ashahan”. Mutta tavaramerkkejähän ei yleensä pitäisi taivuttaa... vaan puhutaan esimerkiksi Asha-puhelimesta. Onko muuten jollakulla vielä Kännykkä®?

Missään tapauksessa nimeä ”Asha” ei pidä tietenkään tavuttaa. Toisaalta tämähän ei mitenkään estä tietokoneohjelmia tavuttamasta sitä jos siltä tuntuu. Latojat ja oikolukijat on pantu kilometritehtaalle aikoja sitten...

Kannatan "Helppoa"- ratkaisua, siis ääntämistä as-ha. Meillä on yhtä suuri oikeus kuin muunkielisilläkin ääntää tuotenimet oman kielemme mukaan. Peugeot on tästä riemastuttava ja voimaannuttava esimerkki.

Minustakin [asha] on järkevin vaihtoehto ääntämiseen.

Tuli muuten vahingossa luotua kielitieteilijöille uutta pohdittavaa. Jos äshoo(li)n jälkimmäisen oon muutta uuksi.

Kyllähän moni yrittää saada äshoo(l)in kuulumaan, mutta suomen ässä on jo itsessään paljon suhisevampi kuin englantilainen = asa riittää täällä ihan hyvin.

Ei suamalaisella ole mitään ongelmaa tavuttaa sitä näin: as-ha.

Se Peugeot muuten äännetään "Pösö".

Samoin kui n Fiat on tietenkin "hiivatti", Citroën "Sitikka" ja Mercedes "Mersu".

Tämä blogiviesti kommentteineen on noteerattu Digitodayssa:
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/05/16/kuinka-nokian-puhelimen-nimi-pitaisi-lausua/20136982/66

Tosin yleisöannissa noteeraus ei ole kovin korkea: ″Tekemällä tehty uutinen″ yms.

Siis Peugeothan lausutaan peugeot, Citroën sitroen ja Fiat fiiat. Ford lausutaan foord, Renault lausutaan renault, Saab saab, Lexus leksus, Honda honda, Toyota tojota. Alfa Romeo lausutaan alfa romeo, Jaguar jaguar jne.

...eihän tämä mikään uutinen olekaan. Pohdiskelu ei ole sama kuin uutinen.

Nimim. ”Peugeot” epäonnistuu hiukan yrittäessään kuvata kansanomaista ääntämystä. Ei siinä ole herrasväen kirokkeita, joskin jokainen tietysti LUULEE sanovansa g:n, b:n ja d:n hienommin kuin naapuri. Oikeasti sanotaan ”peukeot” tai ”peukeotti”, ”saap” tai ”saapi” ja ”jakuar” tai ”jakuaari”. Usein myös f korvautuu suomalaisella vastineellaan: ”viiat” tai ”viiatti” ja ”voorti”.

Ja Citroën sentään taidetaan useimmiten lausua hienoutta tavoitellen suunnilleen ”sitroääng”, vaikka se on tietysti ihan väärin, jos ranskaa yritetään jäljitellä.

Sitten, kun Suomen kieli on englanti, kaikki nimet lausutaan jotenkin englannin sääntöjen mukaan, eikä kukaan pidä sitä sivistymättömänä.

Keskustelua tästä blogimerkinnästä ja aiheesta nyt myös Nokia Ääni -blogissa:


http://aani.nokia.fi/2013/05/23/miten-asha-aannetaan-suomeksi/

Eihän se Asha erityinen ongelma tunnu olevan. Suomessa on ongelmallisempaa, kun translitteroidaan venäjästä, jossa lienee aika paljon sanoja, joissa on s- ja h-äänne peräkkäin, mutta pitää ääntää erikseen. Sarvipää-ässä olisi tarpeellinen kirjain, mutta sitä ei juuri käytetä. Ja koko venäjän translitterointisäännöstö on menettänyt merkityksensä, kun venäläiset itse litteroivat englantilaisittain.

Keijo Perälän lausuma ”venäläiset itse litteroivat englantilaisittain” on ylioptimistinen. Venäläiset translitteroivat miten sattuu. Esimerkiki Venäjän passien nykyisessä translitteraatiossa ц-kirjainta vastaa tc, mikä ei ole minkään englannissa sovelletun käytännön mukaista.

Toistaiseksi venäjää translitteroidaan suomessa aika lailla samoin kuin jo noin sadan vuoden ajan: huolitellussa kielessä noudatetaan suomalaista normia (vanha Virittäjän ohje, jota myöhemmin on hiukan viritelty), huolimattomassa mitä sattuu, nykyisin tavallisimmin englanninkielisessä lähteessä ollutta kirjoitusasua sellaisenaan.

Tämähän on ihan hyvä asia. Todellisuudessa huoliteltu kieliasu ja kunnollinen sisältö kulkevat vahvasti käsi kädessä, joskus ehkä vähän erilleen horjahtaen. Painotuotteen voi päätellä sisällöltäänkin heppoiseksi jo siitä, että venäläisissä nimissä on sh siellä, missä pitäisi olla š.