Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
12.3.2014 14.41
Sananparret versio 2.0
Ilmastonmuutos aiheuttaa päänvaivaa. Suomen kansalla on paljon puuhaa sananparsiensa päivittämisessä.
Suomen kansan kokemusperäistä viisautta on kiteytynyt rikkaaseen sananparsistoomme. Luonnon ja sään ennusmerkistä on luettu monenlaista siitä, mitä tuleman pitää. Kansa on harjoittanut tulevaisuudentutkimusta jo satoja vuosia ennen tulevaisuudentutkijoita.
Mutta nyt on vaara, että tämä viisausvarantomme ikään kuin väljehtyy. Tieteellinen tietokin vaatii päivittämistä, miksei sitten kansanviisaus?
Vallankin luonnon ja säätilojen tarkkailua edellyttävä tietämys olisi
paikallaan arvioida uudestaan nyt, kun ilmastonmuutokseksi kutsuttu ilmiö on
tullut suomalaistenkin iholle. Ainakin täällä Etelä-Suomessa talvi on ollut varsin leuto ja vähäluminen.
Olen poiminut Kotimaisten kielten keskuksen aineistopalvelusta esimerkinomaisesti muutamia sananparsia, joista aika tuntuu ajaneen ohi, ainakin tämän talven kokemusten perusteella. Mitenkähän näitä nokkelasti päivittäisi?
Jos ei piäsiäiessä tuule ei tuiskuva, on hyvä kevväen virka. (Jos ei pääsiäisenä tuule ei tuiskua, on hyvä kevään virka. Riistavesi, A. Ihalainen, 1932.) Miten voisi tuiskuta, kun ei ole lunta?
Jos ei maalis maata näytä, ei huhtikaan humahuta. (Jos ei maalis maata näytä, ei huhtikaan humahuta. Nivala, R. Takalo, 1933.) Maata on näyttänyt niin tammi-, helmi- kuin maaliskuukin, ainakin Etelä-Suomessa. Ei varmasti huhti humauta, kun ei ole mitä humauttaa.
Kun on tammi tasaesta, nii helemi heilahtaa. (Kun on tammi tasaista, niin helmi heilahtaa. Riistavesi, S. Heikkinen, 1932.) Tasaista on ollut, joo, ei ole juuri heilahdellut!
Kesä keikkuin tuloo, talavi suuta viäristäin. (Kesä keikkuen tulee, talvi suuta vääristäen. Eno, I. Kärki.) Melko tasaisesti tässä on menty, ei talvi ole juuri päässyt virnuilemaan.
Ei se talavi tavotam määk. (Ei se talvi tavoitta mene. Eno, I. Kärki.) Näyttäisi menevän.
Minkä talvi kätkee sen kevät löytää. (Minkä talvi kätkee, sen kevät löytää. Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936–1937.) Kysymys kuuluu nyt, mikä talvi.
Kun kuikka kuikahtaa, nin lumi luikahtaa. (Kun kuikka kuikahtaa, niin lumi luikahtaa. Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936–1937.) Lumi?
Uusi lumi on vanhan surma. (Uusi lumi on vanhan surma. Isokyrö, H. Liimakka, 1934.) Mikä on uutta, mikä on vanhaa?
Jos laskiaisena lumi reen raittiin tukkii, niin tulee hyvä papuvuosi. (Jos laskiaisena lumi reen raittiin tukkii, niin tulee hyvä papuvuosi. Loimaa, S. Aalto , 1933.) Pitänee yrittää pärjäillä ilman papuja.
Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa
"Enemmin räkänokastakin mies tulee kuin tyhjän naurajasta." - Intiassa kehitettiin naurujooga ja yllättäen se on Suomessa hyvin suosittua. Meillä on Porvoossa jopa oma naurujoogaopisto. Ja siellä on miehiäkin!