Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
7.6.2010 13.13
Pallo poliitikoilla: virkakieli kuntoon!
Kotus kutsuu, kuuleeko Politiikka?
Viranomaisilta edellytetään selkeää, asiallista ja ymmärrettävää kielenkäyttöä. Lain kirjain ja periaate on hyvä, mutta miten se vietäisiin käytäntöön?
Miten saataisiin virkahenkilöiden kielenkäyttö sille tolalle, että kansalaisten ei tarvitsisi enää valittaa tai kannella hankalista päätöksistä eikä tolkuttomista tiedotteista, ei ongelmallisista ohjeista eikä käsittämättömistä käskyistä? Tarttis tehdä jotain.
Elämme teksteillä ja teksteissä, teksteinäkin. Ei totisesti oli turhaa puhua tekstiyhteiskunnasta. Tässä muutamia esimerkkejä:
* Poliittinen päätöksenteko tuottaa tekstitavaraa tehokkaasti. Esimerkiksi eduskunnassa pantiin viime vuonna vireille yli 3 000 asiaa. Hallituksen esityksiä kirjoitetaan tuhansia sivuja, esimerkiksi vuonna 2005 yli 8 000 sivua. EU-lainsäädännössä on jo yli 100 000 sivua tekstiä.
* Monet viranomaiset lähestyvät kansalaisia kirjein. Esimerkiksi Kela lähetti asiakkailleen vuonna 2006 yli 20 miljoonaa kirjettä, noin puolet näistä päätöksiä. Kelalla on asiakkaita varten 150 lomaketta. Esimerkiksi vanhempainpäivärahaa maksettiin vuonna 2008 yli 150 000 hakijalle: montakohan tekstiä näissä prosesseissa liikkuikaan...
* Sairaaloissa, kouluissa, virastoissa tehdään tarmokasta tekstityötä. Esimerkiksi joka neljännellä päiväkodissa työskentelevistä kuluu asioiden kirjaamiseen päivä tai enemmän viikossa. Noin 60 prosentilla työntekijöistä kirjaamiseen kuluu vajaa työpäivä viikossa.
* Paperia käytetään hillittömiä määriä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virastoissa käytettiin viime vuonna 113 miljoonaa paperiarkkia.
* Tekstiä syntyy muuallakin kuin julkisessa hallinnossa. Suomessa lähtetään eräiden arvioiden mukaan vuosittain 400 miljoonaa laskua; osa näistäkin tietysti viranomaisten lähettämiä.
Ovatko kaikki nämä tekstit tarpeellisia? Entä ymmärrettäviä? Toimivia?
Esimerkit kertovat omaa karua kieltään siitä, kuinka tärkeä asia virkatekstien ymmärrettävyys on: yhteiskunnallisesti ja yksilöiden näkökulmasta. Ymmärrettävässä ja asiallisessa kielenkäytössä on kyse demokratiasta, hallinnon avoimuudesta ja kansalaisten tasavertaisuudesta.
Hyvinvointiyhteiskunta ei voi olla hyvinvointiyhteiskunta, jos emme ymmärrä toisiamme hyvin. Kun opimme kiinnittämään huomiota kielenkäyttöömme ja tekstityöhön, vältymme turhilta teksteiltä sekä säästämme aikaa, vaivaa ja rahaa. Minä, sinä, hän, me. Kieli kuuluu kaikille, vallankin virkakieli.
Juhlapuheissa hyvä kielenkäyttö tunnustetaan yhteiseksi asiaksemme, mutta mikä on arkinen todellisuus? Kotus vaatii poliitikoilta toimeen tarttumista, nyt. Olisi ns. korkea aika.
Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro
Aiheesta on myös Iltalehden verkkosivuilla päivän kysymys: "Käyttävätkö virkamiehet liian hankalaa kieltä?"
Tähän mennessä 95 % kaikkiaan 1300 vastaajasta on vastannut myöntävästi. Luulisi, että tähän ongelmaan olisi melko turvallista tarttua politiikassakin ilman pelkoa siitä, että menettäisi kauheasti äänestäjiä. :)