Kommentoin, kommunikoin

Päivä sana on kommentoida. Poliitikot eivät aina kommentoi, vaikka toimittajat tivaavat vastauksia. Kansa taas tuntuu kommentoivan liikaakin tai ainakin sopimattomalla tavalla, ja keskustelupalstoja suljetaan.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi kommentoida tarkoittaa kommentin tai kommenttien tekemistä ja esittämistä. Kommentti taas on selitys, lisä- tai reunahuomautus. Sanat ovat selvästi lainaa lännestä: esimerkiksi ruotsissa on verbi kommentera ja englannissa to comment. Juuret ovat tietysti latinassa.

1900-luvun alkupuolen kieltä kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa (ilmestyi 1951–1961) verbiä kommentoida selitetään näin: varustaa kommentaareilla, laatia kommentaareja jonkin johdosta, selittää, selitellä, arvostellen selvitellä, tehdä reunahuomautuksia. Kommentaari taas on esimerkiksi selitys, selittävä huomautus tai sanomalehden oma selvittely tai arvostelu jostakin asiasta. Sanaa sanotaan käytettävän myös tämäntapaisissa yhteyksissä: ”Mielipiteeni ei kaivanne kommentaareja.”

Kommentti-sana selitetään Nykysuomen sivistyssanakirjassa, joka ilmestyi Nykysuomen sanakirjan osana 1973. Kommentin sanotaan olevan selitys, (lisä)huomautus. Sana selitetään jokseenkin samalla tavalla 1990 ilmestyneessä Suomen kielen perussanakirjassa ja, kuten edellä esitän, myös uusimmassa yleiskieltä kuvaavassa sanakirjassa.

Viime kuukausien ja päivien julkinen poliittinen keskustelu johtaa pohtimaan, ovatko kommentti- ja kommentoida-sanojen käyttötavat muuttuneet ja merkitykset samalla laventuneet. Kommentti voi yhä tarkoittaa selitystä, esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa toimittaja pyytää poliitikolta kommenttia eli selitystä vaikkapa johonkin virkanimitysasiaan. Kommentti voi tarkoittaa myös lisä- tai reunahuomautusta, esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa tutkija pyytää artikkeliinsa kommentteja kollegalta.

Mutta kommentti tarkoittanee näinä päivinä paljon muutakin. Kun poliitikko kieltäytyy kommentoimasta, hän samalla tuntuu kieltäytyvän asioiden kertomisesta ja keskustelemisesta.

Kun lehtien tai vaikkapa blogien keskustelupalstoille lisätään kommentteja, sinne saatetaan lisätä mitä tahansa, ei vain selityksiä puheena olevaan asiaan tai siihen liittyviä huomautuksia. Yhä useammin kommentointi näyttäytyy tällaisissa tilanteissa uusien keskustelujen aloittamisena ja uusien teemojen esiin nostamisena. Suppeammassa kommenttiajattelussa taas on lähdetty siitä, että kommentointi liittyy suoraan johonkin aiempaan kielelliseen tekoon, tekstiin tai puheeseen.

Toisinaan kommentti ei tätä nykyä ole kommentti puheena olevaan asiaan vaan hyökkäys tekstin kirjoittajaa tai jotakuta muuta vastaan. Ihan silkkaa saastaakin suolletaan kommentoinnin nimissä.

Kommentti- ja kommentoida-sanojen käyttötavat lähestyvät näin niitä merkityksiä, joita yleensä on annettu kaikelle keskustelulle, vuorovaikutukselle, kielenkäytölle, viestinnälle – kommunikaatiolle. Kehotus kommentoida ymmärretään yhä useammin kehotuksena kommunikoida. Kommentoinnista kieltäytyminen näyttäytyy yhä useammin kommunikoinnista kieltäytymisenä ja kommentoinnin estäminen – kommunikoinnin estämisenä.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa