Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

10.3.2010 13.17

Ei ollenkaan sekoilija dorka

Suomi + englanti = oppimisen ilo.

Turhan usein tulee haukuskeltua sitä sun tätäkin (kieli)seikkaa ja itkeskeltyä maailmanmenoa muutenkin. Tänään olen päättänyt olla pelkästään positiivinen!

Aloitetaanpa vaikka kehumalla amerikkalaista televisio-ohjelmaa. (Ja turha siellä jupista teidän, jotka minua tuntevat, että tämäkin päivä piti vielä nähdä...)

Katsokaa, hyvät ihmiset, televisiosta Seikkailija Doraa (Dora the Explorer). Niin meilläkin tehdään!

Tässä globaalissa menestyssarjassa seikkailee tutkimusmatkailija Dora apunaan apinaystävänsä Nuuti. Alkuperäisessä versiossa puhutaan espanjankielisillä ilmauksilla höystettyä englantia. Yksi tarkoitus on tutustuttaa englanninkieliset lapset espanjankieliseen maailmaan. Toinen tarkoitus on kuulemma nostattaa espanjankielisten amerikkalaislasten itsetuntoa: kun Dora uskaltaa käyttää espanjaa englannin ohessa, miksemme mekin uskaltaisi!

Sarja on levinnyt laajalle. Kiinassa sarjassa puhutaan mandariinikiinaa ja vähän englantia, Ranskassa ranskaa ja englantia, Japanissa japania ja englantia, Saksassa saksaa ja englantia, Venäjällä venäjää ja englantia ja niin edelleen. Sen sijaan Irlannissa Dora puhuu iirin kieltä ja espanjaa sekä Turkissa turkkia, espanjaa ja englantia.

Suomalaisessa versiossa Dora ja kumppanit käyttävät sulavasti yhdessä suomea ja englantia. Siis alkuperäisen version englanti on korvattu suomella ja espanja englannilla, kätevää!

Meidän poikiin tämä johdatus kaksikielisyyteen on uponnut kuin kuuma veitsi kevytlevitteeseen. We did it! We did it!

Tänään nuorempi pojista, vähän vaahtosammutinta isompi, oli tuumannut bussipysäkillä: "Kohta tulee bus, sanotaan stop." Kaupassa oli irronnut huudahdus "shhh, shhh silence!" Ruokapöydässä meillä kuulee usein kehut "delicious"; opittu Doran puhuvalta repulta. (Hello kotiin!)

http://en.wikipedia.org/wiki/Dora_the_Explorer

Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa

10.3.2010 14.32
Veksi
Näin se menee
Näin se toimii. Samoin peleissä. Warriorista tulee "varru" ja myrkkynuolista "poisonarroveita".

Toista se oli minun aikaani, kun sanakirjan kanssa mietittiin, mitä kaikki ne sanat ovat suomeksi. Jos ei löytynyt, jotain kehitettiin. :-)
10.3.2010 15.03
Veksi
Vielä edelliseen

Edellinen huomioni oli yleisempi kuin luullakseni tämän kirjoitelman asiayhteys.

Palatakseni aiheeseen, lapset käyttävät sitä, minkä oppivat. Tilanteisiin sopivat ne sanat, jotka on opittu. Sama toimii vanhemmillakin: Amattityökalujen valikoissa on kaikenlaisia sanoja ja termejä, joita suuri osa ihmisistä käyttää sen suuremmin miettimättä. Kun työkalu vaihtuu, yleensä sanastostkin päivittyy.

Tästä tietenkin seuraa ongelmia, koska kaikki eivät käytä samoja työkaluja ja jotkut vielä käyttävät ihan pätevää suomea ilmaistakseen pysyviä käsitteitä.

Kaikenlaisia tällaisia ulottuvuuksia löytyy, kun miettii ympäröivien sanojen vaikutusta karkkipapereista ohjelmistoihin.
10.3.2010 15.33
Sini
Ja minä kun luulin, että suomen kielen dosentin kotona luetaan Kalevalaa päreen valossa.
10.3.2010 16.03
Saara
Toista kotimaista
Eikös tässä olisi mahtava rako alkaa innostaa lapsia jo pikkuisesta alkaen toisen kotimaisen opiskelulle? Yläasteella ruotsi putkahtaa ihan tyhjästä , kun muuten maailma on kyllästetty englannilla jo ilmankin vastaavia sarjoja. Muuten hyvä konsepti!
10.3.2010 21.11
Eliora
Lapsenlapset (1v 10kk ja 6v)korjaavat enkunopemummunsa huonoa englannin ääntämystä koska DORA SANOO OIKEIN.
Molemmat lapset osaavat käyttää fraaseja oikeissa yhteyksissä. Loistava kielen- opetusohjelma!
11.3.2010 0.59
Agricocacola
Hyvä tapa oppia
Tuosta sarjasta saisi oivan opetusohjelman koulutunneillekin. Kielitaito karttuu ennen kaikkea hauskassa seurassa.
11.3.2010 9.28
Jouni Kemppi
Ah, sieltäkö tyttärentyttären "silence pappa" kommentti onkin peräisin (Aiemmin kuulin vain: "Pappa hiijaa!"). Ehdinkin jo hivenen tuota ihmetellä.