Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
24.4.2013 15.14
Ei lehmä kaipaa sonnia, kun sataa ydinpommia
Tuleeko mieleen vappuisia iskulauseita?
Vappu jo kajastelee näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Moni aikoo taas marssiakin joukossa tai toisessa. Mutta mitä sitä vappumarssilla oikein julistaisi? Siinäpä kysymys.
Tulevat mieleen 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun marssit Sallassa. Varmasti siellä huudeltiin esimerkiksi sellaisia
perinteisiä totisuuksia kuin SKP – Suomen kansan puolesta!, Sortovaltaa
vastaan! ja niin edelleen.
Mutta lähinnä nuorten riveistä kuului toisenlaisia ääniä,
teemana maailmanrauha: USA ja Nato – rauhan perikato; Ei lehmä kaipaa
sonnia, kun sataa ydinpommia. Vallankin tuo jälkimmäinen sykähdyttää vieläkin. Mahtaako olla lähtöisin Juice Leskisen kynästä?
Olihan niitä lausahduksia ja iskulauseita paljon muitakin. Tuleeko mieleen lisää tällaisia vaikuttamaan pyrkivän kielenkäytön esimerkkejä? Kerro ihmeessä!
Nuorten poliittinen kielenkäyttö -kirjoitukseni Kotuksen sivuilla
Minna Salosen kirjoitus Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa Kotuksen sivuilla
Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa
Kannattaneeko tätä hirveästi miettiä? Vappumarssit näyttävät kuihtuneen farssimaisiklsi karnevaaleiksi, joista tuskin etsimälläkään löytäisi enää pesunkestävää kommunistia, pasifistia tai edes jonkin sortin sosialistia.
Jos kielenkäyttöä tutkitaan, kannattaisiko tutkia nykyistä eikä vuosikymmenten takaisen kielen jäänteitä ja muistikuvia?
Jos nyt kuitenkin muistellaan, niin tajuttomin poliittinen iskulause on kai tämä, aikoinaan aivan tosissaan huudettu: ”Eteenpäin Otto-Ville Kuusisen viitoittamaa tietä!”
Muistan nuouudestani 1970-luvulta radion välillä harrastamat huonot vallankumouslaulut. Rytmi ja riimit hukassa. No, eipä ihme että se vallankumous sotkeutui jalkoihinsa.
"Rauha, ystävyys, solidaatisuus!" taidettiin joskus huutaa. Tuohon tuli sentään rytmiä.
Samoin siihen: "Ho, Ho, Ho Tši Minh!" jota joku kuulemma piti tapanaan Sodankylässä kailottaa pitkin kylänraittia.