8.44 syntyy hyvin parkaiseva poika takaraivotarjonnassa

Kirjoitin muutama vuosi sitten artikkelia, jossa rupesin pohtimaan, syntyykö ihminen oikeastaan synnytyksessä. Tämä pohdituttaa yhä, ja julkaisinkin tuon välillä jo unholaan jääneen kirjoitukseni äsken verkkosivuillamme.

Ei, en ole sen enempää sekaisin kuin aiemminkaan, vaikka kysynkin: Syntyykö ihminen oikeastaan synnytyksessä? Ilmiselvä vastaukseni tyhmään kysymykseen on edelleen Tottapamooses! Mutta asia ei olekaan näin yksioikoinen, kun sitä miettii kielenkäytön, tekstien ja vaikkapa viranomaistoiminnan näkökulmasta.

Kun lapsi oppii puhumaan ja kysyy isältään, olenko ollut aina olemassa, isä saattaa vastata: Olet. Olet aina ollut olemassa sydämissämme. Ja puheissamme.

Harvemmin ehkä tulee mieleen, että ainakin yhdellä hyvin erityisellä tavalla ihminen tosiaan on olemassa jo ennen syntymäänsä: kielellisenä oliona, puheissa ja kirjoituksissa, teksteinä, merkityksinä. Syntymättömästä ihmisestä keskustellaan, hänen odotuksestaan tehdään päivityksiä sosiaalisessa mediassa ja niin edelleen. Neuvolassakin täytellään papereita.

Tulevat vanhemmat saattavat puhua ja kirjoittaa vauvan hankkimisesta tai saamisesta, asiasta saatetaan tuottaa muun muassa päiväkirjamerkintöjä, tekstiviestejä ja Facebook-päivityksiä. Tuleva ihminen alkaa saada kielellistä hahmoa, toimintoja, lempinimiä, yksilöllisyyttä, ”omaansa”.

Kun ihminen sitten syntyy maailmaan omana itsenään, tämä avaa uuden sivuston tekstuaalisessa todellisuudessa. Syntymä suorastaan suoritetaan monenlaisin tekstein. Ihminen syntyy tekstitodellisuudessa myös yhteiskunnallisena oliona, kansalaisena (raskauden ja synnytyksen monenlainen kirjaaminen ja rekisteröinti, niitä koskevat säädökset, suositukset ja ohjeet, lomakkeet yms.).

Jos tämä tekstuaalinen syntyminen alkoi kiinnostaa, tutustu ihmeessä mainitsemaani laajempaan kirjoitukseen aiheesta. Pohdin tekstissäni syntymisen teemaa kahta synnytykseen liittyvää lomaketta analysoimalla.

Varoitus! Tekstin lukeminen saattaa aiheuttaa tunnekuohua :)

8.44 syntyy hyvin parkaiseva poika takaraivotarjonnassa, vihreästä lapsivedestä. Poika ehtii parkua muutamia kertoja, imetty vatsasta hiukan vihertävää ja nenästä kirkasta lv:ttä. Ppg 8/9p. Nostetaan iso poika äidin rinnalle, hierotaan hiukan jotta parkuu vielä lisää.

Alussa oli teksti

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa