Ulla-Maija Forsberg. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Ulla-Maija Forsberg on toiminut Kotimaisten kielten keskuksen johtajana. Forsberg on toiminut myös Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan päätoimittajana.
- Ulla-Maija Forsberg Kotuksen henkilökuntasivuilla
14.11.2019 10.25
Koulutus kansalliskielillä turvattava
Omia kieliämme ei pidä tahallisesti näivettää kansainvälistymisen
nimissä.
Keskustelu englannin kielen asemasta yliopistoissa jatkuu. Julki on tuotu myös huoli, voiko yliopistossa pärjätä ilman hyvää englannin kielen taitoa (esim. Helsingin Sanomat, Mielipide, 12.11.).
Suomen kieli tuli laajemmin käyttöön maamme vanhimmassa yliopistossa Helsingin yliopistossa vasta 1900-luvun alkukymmeninä. Saman vuosisadan jälkipuoliskolla yliopistokenttä laajeni maantieteellisesti, ja tavoitteena oli mahdollistaa yliopisto-opinnot mahdollisimman monelle asuinpaikasta tai äidinkielestä (suomi, ruotsi) riippumatta.
2000-luvulla saimme uuden yliopistolain ja kansainvälistymispaineet. Yliopistolaissa jokaisen yliopiston opetus- ja tutkintokieleksi on määritelty joko suomi tai ruotsi tai molemmat. Laki mahdollistaa myös ”muun kielen” käyttämisen, mikä on yhdessä kansainvälistymisen, ulkomaisten opettajien ja tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin kanssa johtanut yhä laajenevaan määrään englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.
Koulutus kansalliskielillä kaikilla tasoilla ja aloilla on pitkän ajan saavutus, josta ei pidä kevytmielisesti luopua. Huonolla ja hyvälläkin englannilla voi koulutusta hankkia ympäri maailman, mutta suomen kielellä ylimmät opinnot voi suorittaa vain täällä. Kansainvälistymisen nimissä ei pidä tahallisesti näivettää omia kieliämme eikä riistää oikeutta suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen.
Kirjoituksen ensimmäinen versio on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.11.2019.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa
Ei puheenvuoroja