Siirry sisältöön
Haku

Äikät


Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?




24.5.2022 9.35
Äikät: Katja Laivo-Laakso

Täsmällistä kielipalautetta ja terveellisiä kysymyksiä

Turun yliopiston suomen kielen opiskelijat toimivat kielikonsultteina.

Katja Laivo-Laakso. Kuva: Hanna Oksanen. Turun yliopisto.
Katja Laivo-Laakso. Kuva: Hanna Oksanen. Turun yliopisto.

”Oli jännää saada kommentoida oikeustieteen tekstiä. Yllätyin, kuinka hyvin ymmärsin vierasta tieteenalaa.” (suomen kielen opiskelija)

”Sain tarkkaa kielipalautetta. Oman tekstin antaminen toisten kommentoitavaksi oli opettavaista.” (oikeustieteen opiskelija)

Äikkää korkeakoulussa

Äidinkielen opiskelusta puhuminen keskittyy usein peruskouluun ja toiseen asteeseen. Äidinkielen opettamisessakin ajatukset suuntaavat ensisijaisesti näihin koulutusasteisiin.

On suotavaa muistaa, että äidinkieltä opiskellaan myös korkeakouluissa. Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu suomen kielen opintojaksoja osana kieli- ja viestintäopintojen pakettia. Oppiaineen nimitys toki vaihtuu – ei puhuta enää ”äikästä”, vaan harjoitellaan joko kirjallista viestintää, akateemisia tekstitaitoja tai tieteellistä kirjoitusviestintää.

Korkeakouluopiskelijan kirjoittamisen harjoittelu konkretisoituu tutkielman eli opinnäytetyön kirjoittamisprosessin aikana. Opiskelussa painottuvat niin oman tieteenalan tyylit ja tavat, tiedeviestinnän lainalaisuudet kuin itsenäinen kielenhuolto.

Olennainen osa akateemisten tekstitaitojen harjoittelua on tutkielman kirjoitusprosessin aikainen kielenohjaus. Tällöin opiskelija antaa käsikirjoitusvaiheessa olevaa tutkielmatekstiään toisille kommentoitavaksi ja toisaalta antaa palautetta muille.

Suomen kieltä pää- tai sivuaineena opiskelevat opiskelijat puolestaan lähestyvät kieltä tutkimuskohteena. He harjoittelevat ja analysoivat kielenkäyttöä eri tilanteissa. Suomen kielen opiskelijoiden on tarpeen saada kokemusta siten myös akateemisten tekstien kielenhuollosta. Autenttisten tekstinäytteiden haaliminen on kuitenkin ollut työlästä. Suomen kielen opiskelijoiden mahdollisuudet päästä käsiksi suomenkielisiin opinnäytetöihin on rajallista.

Tutkintotodistus ja värikyniä. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Tutkintotodistus ja värikyniä. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Vertaispalautteeseen tehoa eri tulokulmista

Näistä lähtökohdista on Turun yliopistossa aloitettu yhteistyökuvio, jossa suomen kielen opiskelijat toimivat kielikonsultteina opinnäytetyötään tekevien seminaarilaisten tekstitapaamisissa. Suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijat osallistuvat siis muiden tiedekuntien opiskelijoiden tutkielmien käsittelytapaamisiin. He pääsevät lukemaan monenlaisia tutkielmia ja saavat täten kokemusta eri tieteenalojen kirjoittamisen tavoista.

Toisten oppiaineiden tapaamisissa vierailevat suomen kielen opiskelijat saavat hyvää harjoitusta palautteen kohdentamisesta sellaiselle kirjoittajalle, jolle kieli ei ole ensisijainen mielenkiinnon kohde vaan pikemminkin väline tuottaa asiasisältöä.

Tapaamisissa tekeillä olevista tutkielmista annetaan ohjattua vertaispalautetta. Saman alan opiskelijat antavat toisilleen palautetta valituista näkökulmista. Esimerkiksi joku on lukenut tekstin tarkastellen vieraan kielen vaikutusta ja joku toinen lähestynyt tekstiä sidosteisuuden näkökulmasta. Tekstejä tarkastellaan siis ikään kuin erilaisten lasien läpi, jolloin palaute on entistä monipuolisempaa.

Vastaavasti suomen kielen opiskelijat tuovat oman lisänsä palautekeskusteluun, kun he antavat kommentteja kielen- ja tekstinhuollon näkökulmasta. Ensinnäkin he antavat tarkkaa ja täsmällistä kielipalautetta, jonka he ovat valmistelleet huolellisesti. Toisaalta he toimivat myös niin kutsuttuina maallikkolukijoina, kun he eivät ole opiskelleet tutkielman aihetta koskevaa tieteenalaa. Tällöin he lukijoina esittävät ”terveellisiä” kysymyksiä esimerkiksi tekstin ymmärrettävyydestä tai termien yleiskielisyydestä.

Ensimmäistä tutkielmaansa tekevä korkeakouluopiskelija on useimmiten sitä tyytyväisempi mitä useammalta lukijalta saa palautetta. Kirjoittajat tunnistavat sokeutensa tekstille, kun ovat pyöritelleet tekstiään jo kuukausia. He ymmärtävät rakentavan palautteen tukevan kirjoittamisprosessia ja havaitsevat hyötyvänsä palautteesta konkreettisesti. Siten suomen kielen vierailijat eri oppiaineiden tekstitapaamisissa on otettu ilolla vastaan.

Yhteistyökuvio hyödyttää kaikkia

Suomen kielen opiskelijoiden vierailuista eri tieteenalojen tekstitapaamisiin on monenlaista hyötyä. Palaute on rakentavaa ja kohdennettua, joten kirjoittaja saa konkreettista tukea oman tutkielmansa edistämiseksi. Suomen kielen opiskelija saa tuntumaa akateemisten tekstien moninaisuuteen ja harjoitusta palautteen kohdentamisesta. Lisäksi opettajaksi aikovan suomen kielen opiskelijan voi olla avartavaa saada tuntumaa myös korkeakoulussa annettavan kirjoitusviestinnän opetuksesta.

Äidinkielen opiskelu jatkuu kaikissa koulutusasteissa. Korkeakouluissa harjoitellaan akateemisten tekstitaitojen hallintaa. Opiskelijoille on tärkeää saada opetella monenlaisia asiantuntijaviestinnän taitoja. Eri alojen opiskelijoiden kohtaamisessa syntyy oivalluksia niin suomen kielestä kuin tieteenalojen erilaisista kirjoittamiskulttuureista.

KATJA LAIVO-LAAKSO

suomen kielen kirjallisen viestinnän yliopisto-opettaja, FM
Kieli- ja viestintäopintojen keskus, Turun yliopisto

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja