Stadin slangin juurilla

Huhtikuussa 2015 minut yllätettiin Suomalais-Ugrilaisen Seuran kokousjatkoilla. Yllätettiin, vaikka olin lukenut Helsingin Sanomista pikku-uutisen, jonka mukaan joukko aktiivisia kansalaisia oli puuhaamassa adressia, jolla minuun vedottaisiin Stadin slangin etymologisen sanakirjan aikaansaamiseksi.

Huhtikuun 17. päivän iltana kuusi vuotta sitten seuramme kantaravintolaan asteli sisään hankkeen puuhamiehen Panu Hallamaan ohella joukko muusikoita: Tuomari Nurmio, rap-artisti Paleface sekä slangilaulaja Anna E. Karvonen orkestereineen. Adressi oli laadittu, allekirjoittajien joukossa sangen arvovaltaisia nimiä niin politiikan, taiteen kuin stadilaisuudenkin piiristä. Tilaisuutta juhlistettiin asiaankuuluvalla elävällä musiikilla.

Mieluinen haaste

Intomielisenä etymologina tartuin tietysti haasteeseen. Olinhan aikoinani päätoimittanut Suomen sanojen alkuperä -sanakirjaa ja sen jälkeen kirjoittanut erikseen kirjan ekspressiivisistä sanoista, jotka olivat pitkään olleet etymologisen tutkimuksen katvealueella.

Slangisanoista oli myös olemassa erinomainen lähde, Heikki ja Marjatta Paunosen laatima Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (WSOY, 2000). Vanhasta slangista sen täydellisempää kokoelmaa ei ole, joten siitä vain poimimaan. Keskityin siis vanhaan slangiin ja päätin ottaa mukaan 1960-lukua nuoremmista sanoista vain tavallisimmat.

Perusslangin kriteerit

Muutenkin aineistoa piti rajata: Paunosten jättiläisessä on yli 33 000 hakusanaa. Piti yrittää määritellä kriteerit Stadin slangin ”perussanalle”, jolle oli järkevää esittää alkuperänselitys.

Pois jäivät erisnimet ja lempinimet (Metsis ’Metsätalo’), yhdyssanat (metrikoira ’mäyräkoira’) ja läpinäkyvät johdokset (metsku ’metsä’) sekä merkityksensiirtymät (metri huumeruiskun tilavuusmittana). Myös selvästi yleiskielen sanat (kuten metku ’kuje’) jäivät pääosin pois (olen näköjään kuitenkin ottanut mukaan metkun yhteyteen kuuluvan venäläislainan metka).

Metskaa ja metskua

Siten tältä Paunosten sanakirjan esimerkkisivulta 642 (metku–metsku) selitettäväksi päätyi metskaa ’onkia’ (< ruotsin meta ’onkia’) johdoksineen (metska, metski, metsku ’onki’, metskaaja, metskari ’onkija’). Sivulla on myös sinänsä hauska yhdyssana metska-auto ’poliisiauto’. Informantti on selittänyt sanan motivaation ”kännikalojen” kalastajaksi.

Jos olisin päätynyt miettimään merkityksensiirtymiä ja yhdyssanojen motivaatiota, olisin voinut spekuloida myös piiskalla (piiskaa tai ongenvapaa muistuttava antenni poliisiauton katolla), mutta jo tämä pieni pohdinta auttanee ymmärtämään, miksi en siihen ryhtynyt. Yhdyssanoja ja merkityksensiirtymiä on sitä paitsi todella paljon.

Ja tätä kirjoittaessani huomasin, että en ole selittänyt sanaa metku, metsku, joka tarkoittaa mitalia. On ehkä huomionarvoista, että se e-vokaalinsa perusteella ei ole väännös suomen sanasta mitali, vaan lainaa ruotsin sanasta medalj.

Donnaa ja häppää

Aikarajauksen myötä sain myös suljetun aineiston. Tutkijamieleni kaipaa aineiston selvärajaisuutta, jolloin tutkimastaan voi myös kertoa niin sanotusti varmaa tietoa.

Esimerkiksi sen, että vaikka venäjää pidetään merkittävänä vanhan slangin lähteenä, venäläisperäisiä sanoja, jotka eivät olisi myös yleiskielen tai murteiden omaisuutta, aineistosta löytyi vain 160. Ruotsalaisia lainoja on noin 1 500.

Ruotsin jälkeen eniten lainasanoja on aikarajauksen jälkeenkin englannista (n. 300), toista sataa on muista kielistä, kuten saksasta (stiflat) ja italiasta (donna). Jokunen on romanistakin, esimerkiksi biknaa, joka tarkoittaa ’välittää (varsinkin huumeita)’. Merkittävä on myös murresanojen määrä (häppä, sippi, tyriä, kuksia).

Myös verkkoon

Kylläpä oli mieluinen haaste! Kirjoitin etymologioita sillä tarkoituksella, että ne ilmestyvät Kotuksen verkkojulkaisuna. Sellainen on toki tulossa, mutta yllätyksekseni Suomesta löytyi vielä tahoja, jotka julkaisevat myös painettuja sanakirjoja.

Sain lämpimäisen käteeni viime viikolla. Mutta verkkoonkin tulee! Ja sinne voi sitten lisätä vaikkapa tuon mitalia tarkoittavan met(s)kun.

• Ulla-Maija Forsberg: Stadin slangin etymologisen sanakirjan esittely (Gaudeamus, 1.3.2021)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa