14.5.2014 11.13
Sama suomeksi
Audiovisuaaliset kääntäjät ovat nyt vuoden päivät taistelleet saadakseen alalle työehtosopimuksen, ”joka estää alihinnoittelukierteen jatkumisen ja takaa kohtuulliset työehdot”.
Kampanjan nettisivuilla sanotaan: ”Hyvä käännös on katsojan ja sisällöntuottajan oikeus. Yhä suurempi osa av-käännöstöistä tuotetaan kuitenkin heikoilla työehdoilla ja alihintaan, mikä vaikeuttaa tasokkaiden käännösten luomista ja karkottaa alalta ammattitaitoista työvoimaa.” Kokemuksesta voin kertoa, että sama koskee kirjallisuuden kääntäjiä, vuosi vuodelta ovat reaalipalkkiot huonontuneet ja aikataulut kiristyneet. Töitä annetaan kokemattomille tekijöille, kun ammattilaiset ”tulevat liian kalliiksi”. Tunnen monia palkittuja suomentajia, jotka ovat olleet työttöminä eripituisia aikoja. Moni suomentaja harkitsee alan vaihtoa eikä työ houkuttele uusia lahjakkaita tekijöitä.
Tässä ei ole kyse vain yhden ihmisryhmän toimeentulosta, joka sekin on ahdistava ja masentava ilmiö. Sanomattakin on selvää, että kuluttaja kärsii: kelvoton käännös pilaa elokuvan tai romaanin. Mutta vaikutus on myös kumuloituva: huonot käännökset eivät ole hyväksi meille suomalaisille. Kömpelösti ja sinnepäin ilmaistu ajatus hämärtää kielitajua. Jos suuri osa ihmisen eteen tulevasta kielestä on kankeaa, epätäsmällistä, jopa virheellistä, käsitys siitä, miten asioita suomeksi ilmaistaan, alkaa helposti hämärtyä. Kun harva meistä osaa jotakin toista kieltä paremmin kuin äidinkieltään, seuraa väistämättä kyvyttömyyttä ylipäätään ilmaista itseään selvästi ja täsmällisesti.
Kieli ei ole pelkkää kieltä. Se on ajattelun väline ja ihmisten välisen kommunikoinnin kulmakivi. Se ei asu yksittäisten ihmisten päässä muuttumattomana kokonaisuutena, vaan elää ja muuttuu kaiken aikaa kieliyhteisön vaikutuksesta. Näin pienen yhteisön on syytä varjella kieltään aktiivisesti.
Mitä pitäisi tehdä? Lukijat ja katsojat voisivat äänekkäämmin vaatia laatua. Epäilen kuitenkin että vain raha puhuu: kaupalliset toimijat viis veisaavat, ellei huonon laadun tarjoamisesta seuraa taloudellista hallaa. Tai laadun tarjoamisesta etua.
Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa
Tämä on tietysti jokseenkin kasvotonta. Pääomaa hoitavat asiantuntijat, jotka eivät itse omista sitä vaan ovat sen palkkarenkejä. He eivät potki ketään pois, vaan valitsevat toimitusjohtajia, jotka tarvittaessa antavat potkuja, alentavat palkkoja ja palkkioita ja vaativat ”työn tehostamista” kuten tuottamattoman tarkistustyön poistamista.
Jos hiukan rahvaanomainen ilmaisu sallitaan, niin sanoisin, että kääntämisen laatu alennetaan ihan paskan tasolle, jos vain miljoonalle suomalaiselle kelpaa paska. Tuhannen suomalaisen mielenilmaus ei tuntuisi yhtään missään.
Käytännössä veikkaan, että raja tulee kulkemaan kaikkein halvimman suomalaisen työvoiman (kuten perus koulun melkein suorittaneiden vähän Englantia osaavien, joille ei oikeita töitä löydy) ja konekääntämisen välillä. Syynä on yksinkertaisesti se, että konekäännettyä suomea (tekniikan nykytasolla) ei kukaan ymmärrä.
Tosin maailman suurin kirjakauppa Amazon myy jopa konekäännettyjä ”suomenkielisiä” kirjoja, mutta se on myyjien osaamattomuutta; tuotteita ei osteta, ja tämä on ainoa syy, miksi sellainen linja ei menesty.
Kiitos, että kirjoitit "alkaa hämärtyä".
Näin kääntäjäkollegana olen monen monta kertaa törmännyt kysymykseen: "milloin ajattelit mennä oikeisiin töihin?" Ehkä vain siksi, etteivät ihmiset aina tule ajatelleeksi, että kääntäminenkin on ihan oikeaa työtä ja sen tulisi nauttia asianmukaista arvostusta.
Monelle kyselijälle olen kuitenkin onnistunut pelkästään työuraani jatkamalla toistakymmentä vuotta panemaan jauhot suuhun. Tälläkin 'muka-työllä' tosiaan voi rehellisesti työllistää itsensä, tuoda leivän pöytään ja ostaa vaikka oman talonkin.
Hyvä työn laatu ratkaisee tälläkin alalla, tsemppiä kaikille kollegoille!