10 kysymystä kielestä kotuslaisille
Vivahteikas suomi ilahduttaa
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti fiilistelee sanoja.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Äiti luki siskolleni ja minulle satuja, mikä on rakkaimpia lapsuusmuistojani. Into itsenäiseen lukemiseen alkoi ala-asteen ensimmäisellä tai toisella luokalla. Elämys olivat myös kesävierailut tätini luona Turussa. Lueskelin siellä onnellisena vanhoja Aku Ankkoja ja serkkupoikien nuortenkirjoja.
Ensimmäinen lukemani kunnon kirja oli Maija Poppanen. Kun ahmin ja palautin sen pian, opettaja ei uskonut, että olin lukenut sen niin nopeasti. Samaan tapaan ahmin koulukirjaston muutkin kirjat, erityisellä huolella kaikki Nuorten toivekirjaston kirjat. Niihin olen palannut myös aikuisena, kun haluan rentoutua.
Nykyään luen kirjoja rauhallisesti, viipyilevästi ja nautiskellen. Ahmimisvaihe on ohi.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi?
Kielen ilmaisuvoima, sen sävyt ja tyyli sekä sanastomme moninaisuus.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Teen työkseni Kielitoimiston sanakirjaa, joka kertoo suomeksi suomen kielen sanoista. Kyseessä on ilmainen yleiskieleen keskittyvä sanakirja, johon minä ja kollegani kirjoitamme uusia sana-artikkeleita ja ajantasaistamme vanhoja.
Lisäksi kirjoitan kielemme ja sanastomme ilmiöistä mielelläni Kotus-blogiin. Fiilistelen sanoja!
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kielet muuttuvat. Mitä ajattelet tästä?
Elävän kielen ominaisuus on se, että kieli on joustava ja sopii monenlaisiin tilanteisiin. On hyvä merkki, jos kielenkäyttäjä pystyy käyttämään kieltä sujuvasti tavallisissa arjen tilanteissa kavereiden kesken ja asiointitilanteissa mutta huomaa myös, ettei sama kielimuoto sovi esimerkiksi työhakemukseen. Hän siis taitaa sekä arkisen että yleiskielisen kielenkäyttötavan.
Lisäksi kielellä leikittely on merkki kielen elävyydestä ja värikkyydestä. Sanuli, Alias ja kaikki muut sanapelit ilahduttavat sanastotyöläisen mieltä!
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Yritän työssä ja vapaa-ajalla herättää kanssakulkijoita näkemään suomen kielen monipuolisuuden ja vivahteikkuuden, useimmiten ihan vain käyttämällä sitä paljon ja monipuolisesti. Joku saattaa kysäistä, että ”ai onko tuommoinenkin sana” ja ”mitä se tarkoittaa”.
Saman kielen sisällä on eri tilanteisiin eri kielimuotoja, ja lisäksi eri kielissä on omat hienoutensa. Ei turhaan puhuta kielten rikkaudesta!
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Huolestuttaa, jos suomalaiset eivät enää arvosta omaa kieltään. En niele joskus esitettyjä väitteitä siitä, että suomi muka olisi jotenkin vähemmän ilmaisuvoimainen ja käyttökelpoinen kieli kuin vaikkapa englanti.
Kukaan ei ole viemässä meiltä suomen kieltä. Älkäämme antako sitä vapaaehtoisesti pois. Pelkään kyökkisuomen paluuta.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on viestintätilanne, joka onnistuu. Sanoma kulkee, ja kieli luo yhteyttä viestijöiden kesken. Kauheinta on rumien ja ilkeiden asioiden verhoaminen kiertoilmauksilla.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Satu, joka lisää ymmärrystä elämästä olematta opettavainen.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Ehdottomasti Tove Janssonin Muumipappa ja meri -kirjan! Olen lukenut sen monta kertaa, ja aina löydän siitä uusia kerroksia. Esimerkiksi Muumimamma luopuu rakkauden vuoksi omista unelmistaan (onneksi vain tilapäisesti) ja masentuu. Tämä on kuvattu riipaisevasti.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Älä lyö sanoilla vaan luo niiden avulla yhteys. Käytä Kielitoimiston sanakirjaa, et kadu.
Minna Pyhälahti on Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja.
Toimitus: Risto Uusikoski