10 kysymystä kielestä kotuslaisille
Uusi kieli on uusi tapa ajatella
Sanakirjantoimittaja Liban Ali Hersi rakentaa yhteyttä suomen ja somalin välille.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olen kotoisin kaksikielisestä kodista, joten venäjä ja somali ovat jo lapsuudessa opittuja kieliä. Olen siis oikeastaan syntynyt kieli-ihmiseksi, sillä kahden kielen kanssa operoiminen oli luontevaa lapsuudessani. Lapsena pidin itseäni erikoisena, sillä pystyin kommunikoimaan kahdella kielellä ja toisinaan tulkkasin eri tilanteissa.
Tulin Suomeen parikymppisenä nuorukaisena ja opin suomen kielen nopeasti. Kiinnostus kieliä kohtaan on ollut aina vahva minussa, ja hakeuduin myöhemmin Helsingin yliopistoon opiskelemaan venäjää ja suomea. Olen toiminut kieleen liittyvissä asiantuntijatehtävissä miltei koko työurani ajan. Pidän kielten osaamista tärkeänä ja minulle rakkaana henkisenä pääomanani.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?
Suomen kielessä minua kiinnostaa sen joustavuus. Erityisesti sanojen johtaminen ja uusien yhdyssanojen syntyminen on kiehtovaa. Esimerkiksi öky-etuliitteen voi liittää miltei mihin tahansa substantiiviin ökytalo, ökyalue tai ökyauto. Tällaiseen sananmuodostukseen törmää harvemmin muissa osaamissani kielissä.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kielityöläisenä työ on miltei ympärivuorokautista. Kotuksessa teen suomi–somali-sanakirjaa, silloin leksikografiset ilmiöt ovat etupäässä mielen päällä. Somalin kielen opettajan tehtävässä puolestaan pohdin enemmän rakenneasioita ja kielioppia.
Usein työaikanani tutkimani ja käsittelemäni sanat tulevat vastaan arkielämän kielenkäyttötilanteissa, jolloin saatan jäädä analysoimaan niitä mielessäni. Kotona puolisoni kanssa keskustelemme myös kielitieteestä ja kielipoliittista kysymyksistä, sillä hänkin on kielialan ammattilainen.
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?
Kieli kuvastaa aikaansa, joten mielestäni on luontevaa, että kieli muuttuu. Huomaan eron selkeästi siitä ajasta, kun aloitin suomen kielen opinnot 1990-luvulla. Tuolloin ei kovinkaan paljon kiinnitetty huomiota sanojen merkityksiin ja konnotaatioihin. Kieli kuvasti eksistentiaalista mielenmaisemaa ja asioista ”puhuttiin niiden oikeilla nimillä”.
Nykyisin pitää olla varovainen, jos alkaa puhua jostain itselleen vieraasta aiheesta, ettei tule käyttäneeksi loukkaavia termejä. Minulle viimeisimmät uudet tuttavuudet ovat sanat mies- ja naisoletettu, jotka kuvastavat nykypäivän sukupuolikeskustelua. Minusta on hienoa, että Suomessa harkitaan sanojen käyttöä ja pyritään kunnioittamaan ihmisiä myös kielen tasolla.
Suomen kieleen tulee uusia lainasanoja vieraista kielistä. Aikaisemmin niitä on tullut venäjästä, ruotsista ja englannista, mutta nyt myös esimerkiksi arabian kielestä. Olen huomannut, että sellaiset sanat kuin ramadan, eid-juhla ja halal ovat tulleet osaksi suomenkielistä puhetta. Suomi kansainvälistyy myös kielen kautta.
Suomalaiset myös osaavat ja opiskelevat laajemmin eri kieliä. Kieli on ajattelun väline, joka määrittää ihmisten kykyä hahmottaa maailmaa. Toivon, että uusien kielien mukana suomen kieleen tulisi myös uusia ajattelutapoja ja näkökulmia.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Vaikka työstän tällä hetkellä suomi–somali-sanakirjaa, jonka kohderyhmä on etupäässä Suomessa asuvat somalit, uskon kirjan vaikuttavan myös suomalaisiin. Sanakirjan kautta somalin kieli saa huomiota ja ehkäpä joku innostuu myös opiskelemaan sitä. Toivon myös, että suomi–somali-sanakirjan myötä muutkin niin sanotut maahanmuuttajakielet herättävät kiinnostusta Suomessa.
Suomi–somali-sanakirja on tärkeä osoitus siitä, että Suomessa asuu suuri somaliväestö, jonka kielellisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan ja sitä kautta tukemaan heidän kotoutumistaan. Jos ei ymmärrä kieltä, on vaikeaa osallistua yhteiskuntaan. Sanakirja voi auttaa monia pääsemään kiinni suomalaiseen elämänmenoon. Toivottavasti kirja innostaa Suomessa asuvia somaleja oppimaan suomea.
6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?
Suomeen muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka haluavat oppia suomen kielen. Meidän on tuettava heidän kielen oppimistaan esimerkiksi niin, että puhumme heille aina vain suomea.
Moni ulkomaalainen valittaa sitä, ettei pääse harjoittelemaan suomea elävässä vuorovaikutuksessa, sillä usein suomalaiset vaihtavat heti englantiin, kun kuulevat, ettei toinen osaa suomea. Meidän pitää vain rohkeasti puhua suomea Suomessa, ja niin tänne muuttavat ja täällä asuvat myös oppivat kieltä ja ylläpitävät sitä.
Muistan, kun asuin Venäjällä ja ruokakaupassa oli pakko osata venäjää, sillä ruoka oli tiskin takana. Myyjälle piti nimittäin osata sanoa tarkkaan venäjäksi, minkä leivän halusi ostaa, muuten ei saanut haluamaansa. Huomasin, että kaikki vaihto-oppilaat oppivat venäjää erittäin nopeasti, sillä heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa. Mielestäni Suomessakin voisi olla hieman tätä samaa, että puhutaan vain suomea, sillä niin sitä oppii.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kielessä kauneinta ovat monimerkitykselliset sanat, jotka saavat lopullisen merkityksensä konteksteissa. On mahtavaa tavata sama sana jossain uudessa ympäristössä, ikään kuin uuteen vaatteeseen pukeutuneena.
Kauheinta on se, etteivät ihmiset voi käyttää omaa äidinkieltään. Suomalaiset ovat siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että suomen kieltä opetetaan laajasti ja syvällisesti kouluissa ja suomen kielen osaaminen on meriitti ja usein myös välttämättömyys työelämässä. Suomalaisilla on vankka oman äidinkielen tuntemus ja sitä kautta hyvä kyky oppia uusia asioita.
Oikeus oman äidinkielen oppimiseen ei ole universaalia ja monissa maissa rajoitetaan vähemmistökielten puhujien mahdollisuuksia käyttää omaa äidinkieltään. Tämänkään seikan takia en usko, että suomen kieli olisi kuoleva kieli.
8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?
Olisin sinne tänne rönsyilevä runo, jonka viimeinen säe palautuu taas alkuun.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Tällä hetkellä ottaisin mukaani somalin kieliopin. Haluaisin tutkia rauhassa, mitkä kaikki kieliopin osa-alueet on ehditty kartoittaa ja mitä olisi vielä hyvä tutkia.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Lukijoille haluaisin sanoa: Dhagax meel dhow buu ku dhacaa, hadalna meel dheer. ”Puhe yltää pidemmälle kuin heitetty kivi.” Puheen voimaa tulee käyttää harkiten.
Liban Ali Hersi on Kotuksen julkaiseman, maailman ensimmäisen suomi–somali-sanakirjan toimittaja. Sanakirjan aakkosväli a–r on verkossa vapaasti käytettävissä, ja aakkosvälin s–t on tarkoitus ilmestyä vuoden 2018 lopulla.
Lue myös:
Liban Ali Hersi ja Abdi Musse: Suomesta somaliin (Kielikello, 2/2013)
Toimittaja: Suvi Syrjänen
Kuva: Suvi Syrjänen