10 kysymystä kielestä 2024
”On inhimillistä, että kieli herättää tunteita myös tutkijassa”
Harri Uusitalo toivoo vaikuttavansa käsityksiin suomen kielen historiallisesta kehityksestä.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Kipinä syttyi peruskoulun yläasteella, jolloin englannin rinnalle tuli myös ruotsin opiskelua. Oivalsin, että eri kielten pänttääminen rinnakkain on monipuolista kielitaitoa tukeva mahdollisuus, johon minun kannattaa tarttua. Lukiossa innostuin kielistä toden teolla ja ahmin kurssitarjottimelta saksaa, ranskaa ja venäjää. Äidinkielen opinnot saivat samalla uutta puhtia, ja minulle alkoi valjeta, että minäkin voisin olla joskus ammatiltani kielen asiantuntija. Vaihtoehtoja oli kyllä muitakin, ja minulla on suomen kielen tohtorintutkinnon lisäksi kalatalousalan tutkinto. Alat vaikuttavat äkkiseltään etäisiltä, mutta ne on mahdollista yhdistää. Olen tutkinut esimerkiksi kalalajien suomenkielisten nimitysten historiaa.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Minua kiinnostaa erityisesti se, miten kieli heijastaa suomalaisten yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia eri aikoina. Esimerkiksi sanaston muuttuminen ja vanhoissa suomennosteksteissä näkyvä lähtökielten vaikutus kertovat jotain aikansa olosuhteista ja kulttuurivirtauksista. Kieli ja vanhat tekstit avaavat erittäin mielenkiintoisen ikkunan menneisyyteen.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kielentutkijalle kieli on elämän keskiössä lähes päivittäin vähintään niin, että tulee pohtineeksi jotain tutkimukseen liittyvää kieliasiaa. Omat tutkimustulokset pitää myös esittää kirjallisesti tai suullisesti siten, että muutkin ymmärtävät. Sekin liittyy olennaisesti kieleen.
Loma-aikoina pyrin kyllä jättämään kielitieteen taka-alalle myös ajatuksistani, sillä haluan, että elämässäni on selkeä työn vastapaino. Toisinaan irtautuminen onnistuu paremmin, toisinaan huonommin.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Monikielisessä yhteiskunnassa on luonnollista, että lukuisat eri kielet näkyvät ja kuuluvat. Toisaalta on myös perusteltua huolehtia kansalliskielten ja kotoperäisten vähemmistökielten asemasta ja käyttökelpoisuudesta.
Kielihistoriaan suuntautuvana tutkijana kielen muutos on minulle melko arkipäiväinen asia. Monet nykyään kielen ”rappiona” pidetyistä ilmiöistä eivät varmaan tunnu minusta yhtä erikoisilta kuin ihmisistä keskimäärin, vaikka toki minullakin kielikorva saattaa toisinaan särähtää tiettyjen ihan uusimpien ilmiöiden vuoksi. On inhimillistä, että kieli herättää tunteita myös tutkijassa.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Kyllä minun ammatissani siihen varmasti jossain määrin voi vaikuttaa. Ennen kaikkea toivon vaikuttavani käsityksiin suomen kielen historiallisesta kehityksestä ja käytöstä sekä Suomen historiallisesta monikielisyydestä.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Kielikeskustelua käydään monella tasolla esimerkiksi kielimaisemasta, suomen kielen muuttumisesta, selkeästä virkakielestä, kielten oppimisesta ja vihapuheesta, joten tämä kysymys on hyvin laaja. Itselleni antoisimpia ovat keskustelut kielihistoriasta tai kielten eroista ja yhtäläisyyksistä. Yhteiskunnallisesti ajankohtaiseen keskusteluun liittyy hiljattain valmistunut professori Tiina Onikki-Rantajääskön laatima selvitys suomen kielen tilasta. Pidän tärkeänä, että tulevan kielikeskustelun pohjaksi on laadittu kattava selvitys.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kielen vaikutusvalta on tilanteesta riippuen sekä kauneinta että kauheinta. Oikeilla sanavalinnoilla voi tehdä paljon hyvää, parhaimmillaan jopa pelastaa toisen hengen. Toisaalta kielen voi myös valjastaa julman vihan ja vainon välineeksi.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Vanhimmat suomea sisältävät sanakirjat ovat 1600-luvulla ilmestyneitä tulkkisanakirjoja. Voisin olla sellainen, koska olen luontaisesti ilmaisutavoiltani aika lyhytsanainen ja napakka enkä elämässä yleensä ratsasta uusimpien trendien aallonharjalla.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Haluaisin ottaa mukaan mahdollisimman kattavan tietosanakirjan, mutta sellaisia ei taideta juurikaan enää painaa. Pitäisi tyytyä johonkin vanhentuneeseen teokseen, mutta tuskin se autiolla saarella haittaisi. Luin jo lapsena kotimme massiivista tietosanakirjasarjaa usein ihan aikani kuluksi, sillä maailmassa riittää loputtomiin kiinnostavia asioita.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Kiitos, että luit jutun loppuun asti. Oikein hyvää syksyä!
Harri Uusitalo on turkulainen suomen kielen tutkija, joka on perehtynyt ennen kaikkea suomen kirjakielen historiaan. Viime aikoina hän on työskennellyt monitieteisissä tutkimusryhmissä suomalaisten luontosuhteen historiallisen kehityksen tutkimuksen parissa.
Toimitus: Miska Törmänen