10 kysymystä kielestä 2023
”Kauneinta on kieli, joka kutsuu kaikkia mukaan ja osallistumaan”
Monikielisyys ja kielitietoisuus ovat lähellä Salla-Maaria Suuriniemen sydäntä.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
En ehkä ole siinä mielessä tyypillinen ”kieli-ihminen”, että osaisin monia eri kieliä sujuvasti tai olisin aina ollut erityisen kiinnostunut kielistä. Esimerkiksi maisterintutkintoni pääaine on kirjallisuustiede, ja opiskeluaikanani tein kieliopintoja vain sen verran, että sain äidinkielen opettajan pätevyyden.
Niinpä oma kiinnostukseni kieleen on oikeastaan alun perin syntynyt siitä, että olen ollut innokas lukija ja luova kirjoittaja. Kävi kuitenkin niin, että päädyin urani alkuvaiheessa suomi toisena kielenä -opettajaksi peruskouluun ja tein työn ohella S2-erikoistumisopinnot.
Nämä kokemukset kenties kuorivat minusta esiin uudenlaisen ”kieli-ihmisen”. Tutkijana näen itseni kasvatustieteilijänä ja soveltavana kielitieteilijänä.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Väitöstutkimuksessani käsittelen monikielisyyttä ja kielitietoisuutta suomalaisen perusopetuksen kontekstissa ja olen tällä hetkellä erityisen kiinnostunut siitä, millaisia osallisuuteen ja valtaan kytkeytyviä ilmiöitä kielikysymyksiin kietoutuu.3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kieliasiat ovat läsnä joka päivä arkityössäni sekä opettajan että tutkijan roolin kautta. Työskentelen päätoimisesti kirjoitusviestinnän yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston kielikeskuksessa, joten keskustelen kielestä ja kirjoittamisesta opiskelijoideni kanssa.Omassa tutkimustyössäni pohdin tällä hetkellä kielikysymyksiä paitsi kouluissa myös monikielisissä työyhteisöissä. Pyrin myös viikoittain lukemaan ainakin yhden tutkimusartikkelin, jossa käsitellään esimerkiksi kielikasvatusta tai kielipolitiikkaa.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
On ongelmallista, jos instituutioiden rakenteet ja toimintatavat ovat suuressa ristiriidassa sen kanssa, miten ihmiset arjessaan käyttävät kieliä ja kommunikoivat toistensa kanssa. Esimerkiksi kouluissa vain yksikielisyyttä suosiva kielipolitiikka ja yksikieliset kouluinstituutiot asettuvat ristiriitaan sen kanssa, että yhä useampi lapsi ja nuori on kasvanut monikieliseksi.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Meitä kielitietoisuuden kysymyksistä kiinnostuneita opettajia ja tutkijoita on onneksi Suomessa tällä hetkellä ilahduttavan paljon, joten uskon, että yhdessä voimme myös todella vaikuttaa kieliasioihin. Vaikka muutokset esimerkiksi kouluinstituutioissa toisinaan vaikuttavat hyvin hitailta, olen toiveikas sen suhteen, että koulujemme toimintakulttuuri on tulevaisuudessa yhä monikielitietoisempi.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Kielikasvatuksen tutkimuskentällä on jo yli vuosikymmen puhuttu kielitietoisuuden periaatteista, ja tämä keskustelu jatkuu yhä. Olen ollut ilahtunut siitä, että kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen liittyvät kysymykset ovat viime aikoina saaneet melko paljon palstatilaa myös valtavirtamedioissa.
Tosin yleinen keskustelu valitettavan usein ajautuu mustavalkoiseen vastakkainasetteluun. Esimerkiksi se, miten monikielisestä (tilastotermein ”vieraskielisestä”) väestöstä puhutaan, on valitettavan usein korostuneen ongelmakeskeistä ja negatiivisesti sävyttynyttä.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on kieli, joka kutsuu kaikkia mukaan ja osallistumaan. Kauheinta on sen vastakohta: ulos sulkeva ja turvattomuutta luova kieli. Tähän liittyvät myös kysymykset monikielisyydestä. Miten voisimme luoda inklusiivisia kielikäytänteitä ja inklusiivista kielipolitiikkaa?
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin varmastikin essee, sillä se voi olla tekstilajina hyvin monenlainen. Toisaalta essee voi olla hyvin asiapitoinen ja akateeminen; toisaalta siinä voi olla mukana paljon pohdiskelevuutta ja omaa persoonaa. Essee on myös sanana kaunis ja palautuu ajatukseen yrittämisestä ja pyrkimisestä (ranskaksi essayer).
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Tätä mietin melko pitkään, mutta valitsisin kyllä virsikirjan! Luulen, että en jaksaisi lukea parastakaan kaunokirjallista teosta kovin montaa kertaa, mutta sen sijaan uskon, että virsien lukeminen ja laulaminen toisi sekä iloa että lohtua yksinäisiin hetkiin autiolla saarella. Virret kantavat mukanaan historiaa, ja sen lisäksi niissä on upeaa kieltä, jota voisin saarella tutkiskella.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Jokainen meistä on kielipoliittinen toimija ja luo arjen kielipolitiikkaa omilla puhetavoillaan ja valinnoillaan. Voimme omissa yhteisöissämme pyrkiä luomaan sellaisia kielikäytänteitä, joiden kautta välittyy arvostus eri kieliä ja erilaisia kielitaitoja kohtaan. Liian usein huomio myös vain kohdistuu yksilöiden kielitaitoon sen sijaan, että korostettaisiin koko yhteisön taitoja toimia kielitietoisesti.
Salla-Maaria Suuriniemi työskentelee kirjoitusviestinnän yliopisto-opettajana äidinkielen ja finskan yksikössä Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Hänen väitöskirjansa Monikielistyvä koulu ja kielitietoisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien, opettajien ja oppikirjojen kieliorientaatiot tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa 2023. Väitöskirja kartoittaa, miten kieliorientaatiot ja -ideologiat näkyvät suomalaisten peruskoulujen kielipolitiikassa.