Tilaa monenlaiselle kielelle

Tiina Onikki-Rantajääskö. Kuva: Ari Aalto. Helsingin yliopisto.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Suomen kielen ja yleisen kielitieteen opinnot veivät mennessään. Opiskeluaikanani Helsingin yliopistossa oli monia inspiroivia ja tieteelliseen ajatteluun mukaan kutsuvia opettajia.

Ehkä taustalla on vaikuttanut sekin, että globaalistumisen kielelliset vaikutukset näkyivät suvussani jo lapsuusvuosinani. Sukutapaamisissamme puhutaan neljää kieltä, eikä meillä ole yhteistä äidinkieltä. Omaa kokemustani suomen kielestä on avartanut se, että olen asunut kolmella eri murrealueella.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?

Se, miten kieli jäsentää merkitystä ja miten kielet eroavat merkitysjäsennyksissään. Se, miten asiat ilmaistaan, luo kuvaamme todellisuudesta ja vaikuttaa tulkintoihimme. Kielellisten valintojen moninaisuus on kiehtova ja loputon tutkimuskohde. Kieli kertoo siitä, miten ihmiset käsitteistävät maailmaa.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Kieli on läsnä jokseenkin kaikessa, joten arki tarjoaa loputtomasti pohdinnan ainesta. Viimeksi naureskeltiin uudissanalle poro-oletettu.

Koko professorin työni ja myös kaikki luottamustehtäväni käsittelevät kieltä tavalla tai toisella. Monipuolista ajateltavaa tarjoaa esimerkiksi se, että saan olla ohjaajana mukana opiskelijoiden tutkielmanteossa ja väitöskirjoissa aiheiden valinnasta aina tekstien hiomiseen asti. Yritän myös parhaani mukaan edistää suomenkielisen tieteellisen termistön kartuttamista ja tieteellisen käsitteenmuodostuksen selittämistä Tieteen termipankissa. Sitä voi kuitenkin tehdä vain eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.

4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?

Kielimaisemamme on rikas, ja myös internet tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia eri kielten ja kielimuotojen käyttöön ja niihin tutustumiseen. Kieli ja kielet muuttuvat, kuten ne ovat aina muuttuneet. Emme ehkä vielä täysin hahmota maailmanlaajuisia muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomen kielimaisemaan. Siitä tarvitaan lisää tutkimusta. On myös tärkeää, että yhä useammat tuovat esiin kansalliskielten ja vähemmistökielten merkityksen kielimaisemassamme.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Asenteet muokkautuvat yhteisöllisesti. Yksin itselläni on tuskin vaikutusta, mutta olen iloinen siitä, että kieliasioihin otetaan aktiivisesti kantaa varsin laajasti erityisesti somessa ja että aktiivisten keskustelijoiden joukossa on monia asiantuntevia nuorempia tutkijoita ja muita kielen ammattilaisia.

6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?

Minulla on se vaikutelma, että se on muuttunut moniäänisemmäksi. Kuplautumisen vaara tässäkin asiassa on kuitenkin ilmeinen. Aina on myös syytä katsoa tarkkaan, kuinka väitteitä ja ehdotuksia perustellaan ja millaisiin arvoihin nojataan. Keskustelu myös helposti edelleen kärjistyy luotaantyöntäväksi.

Eniten olen ehkä huolissani siitä, yksiäänistyykö vaikutusvaltaisimmilla tahoilla käytävä kielikeskustelu niin, että menestyjien ympyröissä hehkutetaan vain englantia ainoaksi ratkaisuksi monikielisyyden kohtaamiseen. Monikielisten käytäntöjen kehittäminen ja selkokielen käyttö saisivat tulla paremmin esiin ratkaisuina tilanteisiin, joissa erikieliset ihmiset kohtaavat.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kielen ammattilaisena en arvota kieltä itsessään kauneuden tai kauheuden akselilla. Kieltä ja kieliä voidaan käyttää niin, että se lisää ymmärrystämme, osallistaa ja tuo esiin monenlaisia kokemuksia ihmisenä olemisesta. On tärkeää, että kielellä pyritään sanoittamaan myös sitä, mihin aikaisemmin ei ole löydetty sanoja tai mistä on vaiettu. Kuunteleminen on kielenkäytön tärkeimpiä taitoja.

Ylimielisyydestä ja ulossulkemisesta lähtee puolestaan ikävien vaikutusten ketjuja. Huolta on syytä kantaa siitä, saadaanko ymmärtävästä ja tulkitsevasta lukutaidosta sekä yleiskielen kirjoitustaidosta yleisiä kansalaistaitoja.

8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?

Kyllä minä varmaan jonkinlainen pohdiskeleva tekstilaji olisin, tai proosaruno.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Toivoisin, että sen alueen alkuperäiskansojen kasveja koskeva viisaus olisi koottu kirjaksi tai kansanrunoudeksi.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Toivotan rohkeutta etsiä omaa ääntä ja tuoda se kuuluville kielen ja kielten kautta. Vastaavasti jokainen voi antaa tilaa monenlaiselle kielelle ja monille kielille silloinkin, kun itse ei ymmärrä kaikkea.

Tiina Onikki-Rantajääskö on suomen kielen professori Helsingin yliopistossa ja suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja kaudella 2021–2024. Hän johtaa Tieteen termipankkia, jossa eri alojen tutkijat kokoavat tietoa tieteellisistä termeistä ja niiden erikielisistä vastineista avoimesti saataville internetiin.

Toimitus: Henna Leskelä