Ymmärrettävän virka- ja säädöskielen asialla

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Olen varmaan ollut aina. Tiedustelin kuulemma parivuotiaana äidiltä, miksi Rautalammilla sanottiin ”kaappa-aato” mutta Virroilla ”kauppa-auto”. Epäröin kyllä opintojen loppuvaiheessa historian ja suomen kielen välillä, mutta kesätyö Kotimaisten kielten keskuksessa vei mukanaan. Kompromissina olen sitten paneutunut myös kielenhuollon historiaan.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?

Minua kiinnostaa, miten eri maissa nähdään kielen rooli yhteiskunnan toiminnassa. Viimeksi olen ollut mukana eurooppalaisessa ELIPS-hankkeessa (European Languages in the Public Sphere). Sen kyselytulokset auttavat vertailemaan 24 valtion keinoja vaikuttaa kielen rooliin, esimerkiksi miten missäkin kannustetaan hyvän virkakielen ja selkokielen käyttöön. Myös uudissanojen kehittelytavat eri kielissä ovat jänniä, ja tätä olen EU-kielenhuoltajana päässyt seuraamaan.

• Tietoa ELIPS-hankkeesta ja kyselystä (englanniksi)

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Työssä EU- ja virkakielenhuoltajana ja tietysti myös vapaa-ajalla, minnekä sitä silmänsä ja korvansa panisi.

4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?

Mietin, miten kielenkäyttöä muuttaa se, että muita kuin lyhyitä tekstejä luetaan ja kirjoitetaan oma-aloitteisesti vähemmän kuin ennen. Molemmat taidot kehittyvät harjoittelemalla, mutta riittääkö sille tilaisuuksia ja motivaatiota? Saako kehitys aikaan sen, että ymmärrettävämmästä virka- ja säädöskielestä tulee suositeltavan sijaan välttämätöntä? Voiko tekoälyä kehittää tässä avuksi?

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Työtäni on ollut nimenomaan yrittää tehdä niin. Kokemukseni on, että pitää jaksaa jankuttaa samoja asioita vuodesta toiseen. Jos hyvin käy, yhtäkkiä jokin perhosen siivenisku sysää liikkeelle asian, jonka puolesta on yritetty puhua vuosia tai vuosikymmeniä. Jankutuksella on varmaan osuutensa asiaan.

6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?

Voisi keskustella enemmän, vaikka siitä, mitä seuraa yhteiskunnalle, jos suomen kieli korvataan englannilla esimerkiksi koulutuksessa ja yrityksissä. Englannin välitön hyöty on selvä, mutta miten löytyvät parhaat ilmaisut ilmiöille, elleivät oman alansa asiantuntijat enää tuota uusia sanoja suomen kieleen? Tämä puute on näkynyt jo pitkään EU-säädösten kääntämisessä. Näitä sanoja tarvitaan muuallakin kuin opinnoissa tai tieteenalan teksteissä.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Nautin, kun luen kansanrunojen mehevää sanontaa. Viime vuonna kolahti tämä: ”Nyt on kaikki kallistunna, elo entinen hävinnä, nyt on kukkaro kulunna, rahat saaut rauennunna.”

Kauheaa kielenkäytössä on, kun kieltä käytetään vahingoittamaan muita. Ongelma ei kyllä silloin ole kielen.

8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Lasketaanko Suomen kansan vanhat runot yhdeksi kirjaksi? Sitten ottaisin kaikki 34 osaa. Siinä riittäisi ihmeteltävää ja mietittävää. Autiolla saarella ei kuitenkaan ole internetiä.