Ajankohtaista kielenhuollosta
Suomea lahden molemmin puolin
Podcastissa matkataan ruotsinsuomalaisten pariin.
Kotimaisten kielten keskuksen ruotsinkielisen På tal om språk -podcastin uudessa jaksossa Bianca Ortiz Holmberg haastattelee Henna Leskelää. Ruotsin Kielineuvostossa työskennellyt ja nykyään Kotuksessa kielenhuoltajana toimiva Leskelä on tarkastellut suomen kieltä työssään niin enemmistön kuin vähemmistön näkökulmasta.
Sanastotyötä ja kielipolitiikkaa
Ruotsissa asuu tätä nykyä noin 727 000 suomalaistaustaista. 1960–70-lukujen vilkkaan maahanmuuton myötä Ruotsissa alettiin kantaa huolta myös suomen kielestä ja suomenkielisten oikeuksista. Tätä työtä jatkaa nykypäivänä omalta osaltaan valtiollinen Kielineuvosto.
Leskelän mukaan tärkeä osa ruotsinsuomalaista kielenhuoltoa on aina ollut sanastotyö: ruotsalaisesta yhteiskunnasta pitää pystyä puhumaan myös suomeksi. Klassikkoesimerkki on hallinnollisen alueen nimitys maakäräjät (landsting), joista on viime vuosina tullut alueita (region) – kumpikin termi on vuorollaan ollut kielenhuoltajien käsiteltävänä. Samalla kielenhuollon sarka on pitkälti kielipolitiikkaa, sillä toisin kuin Suomessa, Ruotsissa suomen kielen tulevaisuus on jatkuvasti vaakalaudalla.
Ylieilen oli nukkuma-aamu
Enemmistökielen vaikutus näkyy Ruotsissa käytettävässä suomessa kielen eri kerroksissa. Ilmeisintä se on luonnollisesti sanatasolla: puhutaan esimerkiksi fiikkaamisesta (fika ’kahvitella’) ja myyssaamisesta (mysa ’nauttia olostaan, oleilla viihtyisästi, tunnelmoida’).
Ruotsin radion suomenkielinen toimitus on tarttunut tähän ja järjestää keväisin kilpailun vuoden ruotsinsuomalaisesta sanasta. Suomeen sopeutettujen lainasanojen ohella kilvassa on joka kerta mukana myös käännöslainoja, kuten nukkuma-aamu (sovmorgon ’aamu, jolloin saa nukkua pitkään’) ja ylieilen (i förrgår ’toissa päivänä’).
Voit kuunnella jakson Kotuksen Youtube-kanavalla, Soundcloudissa tai verkkoselaimen kautta. Tiedoston voi myös ladata mp3-muodossa.