Terminologiaa, sanakirjoja ja monikielisiä työyhteisöjä

Kielikellossa kaksi uutta artikkelia ja ajankohtainen kirjaesittely.

Kun on kyse johonkin erikoisalaan liittyvistä asioista, tarvitaan yleiskielen lisäksi alan termistöä. Jotta termejä osataan käyttää alalla yhtenäisesti ja niiden merkityksiä avata muillekin kuin aiheen asiantuntijoille, on terminologinen sanastotyö usein tarpeen. Katri Seppälä ja Mari Suhonen kirjoittavat Kielikellossa 50-vuotiaan Sanastokeskuksen historiasta ja työstä.

Muitakin merkittäviä päivämääriä on horisontissa: vuonna 2027 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun eduskunnassa tehtiin toivomusaloite ”suomen kirja- ja sivistyskielen kantasanakirjan” aikaansaamiseksi. Aloite johti lopulta Nykysuomen sanakirjan toimitustyön aloittamiseen. Lisäksi tänä vuonna juhlitaan ”Nykärin” seuraajaa, 20-vuotiasta Kielitoimiston sanakirjaa. Minna Haapanen kertoo suomen yleiskieltä kuvaavien sanakirjojen jatkumosta. Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Maahanmuuton myötä entistä useammat työyhteisöt ovat nykyään monikielisiä. Työelämän kielitaitotarpeet ovat muutenkin muuttuneet, sillä suomen ja muiden kielten taitoa tarvitaan eri aloilla ja monissa työtehtävissä yhä enemmän. Leena Nissilä esittelee teosta Monikielisen työyhteisön opas. Ratkaisuja sujuvaan vuorovaikutukseen. Inkeri Lehtimajan, Eveliina Korpelan, Johanna Kompan, Lari Kotilaisen ja Salla Kurhilan kirjoittama opas tarjoaa työyhteisöille konkreettista apua työntekijöiden kielenoppimisen tukemiseen.

Suomen yleiskieltä kuvaavien sanakirjojen jatkumo Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan. Kollaasi: Henna Leskelä, Kotus.

Suomen yleiskieltä kuvaavat yksikieliset sanakirjat muodostavat jatkumon. Kollaasi: Henna Leskelä, Kotus.

Kielikello siirtyi maaliskuussa jatkuvaan julkaisutahtiin. Lehden ilmestymisviesti muuttui samalla uutiskirjeeksi, johon kootaan edeltävien kuukausien aikana julkaistut jutut. Uutiskirje lähetetään nelisen kertaa vuodessa.

Palaa otsikoihin