Tutustu nimilakiin, jos harkitset erikoista nimeä lapsellesi

Suomessa etunimen antamista ja sukunimen määräytymistä säätelee nimilaki. Sen tarkoituksena on muun muassa ohjata antamaan etunimiä, jotka huomioivat lapsen edun.

Kielitoimiston nimineuvonnasta kysytään silloin tällöin, voidaanko jokin lapselle suunniteltu etunimi hyväksyä pojalle tai tytölle. Nimistönhuoltajat eivät voi antaa tähän suoraa vastausta, vaan arvioivat nimilakia tulkiten, kuinka todennäköisesti ehdotus olisi maistraatin tai nimilautakunnan mielestä hyväksyttävä.

Nimilautakunta on erityinen asiantuntijaviranomainen nimilain soveltamista koskevissa kysymyksissä. Jos maistraatti ‒ joka rekisteröi henkilötiedot ‒ epäilee lapselle ilmoitetun etunimen olevan nimilain vastainen, se voi lähettää asian käsiteltäväksi nimilautakuntaan.

Jos suunnittelet lapselle harvinaista tai uniikkia nimeä, kannattaa välttää vaikeita, suomalaiselle nimistölle vieraita äänteitä tai rakenteita sisältäviä ehdotuksia. Huonoja ovat myös nimiehdotukset, jotka ovat tulkittavissa merkitykseltään negatiivisiksi. Kannattaa muistaa, että lapsen on käytettävä nimeään päivittäin. Arkea hankaloittaa, jos kirjoitusasua tai taivutustapaa on selitettävä jatkuvasti. Jokainen lapsi on oma, ainutlaatuinen yksilönsä, oli nimi sitten tavallinen tai ei.

Media julkaisee vuosittain listoja siitä, mitä etunimiä nimilautakunta on hyväksynyt ja mitä ei. Tällaisiin listoihin on syytä suhtautua varauksella, koska jokainen tapaus on yksittäistapaus, johon vaikuttavat muun muassa henkilön mahdollinen ulkomaalaistausta ja aiemmat nimenmuutokset.

Nimilakiin voi tutustua kätevästi Kielitoimiston ohjepankin ohjeessa Nimilaki, johon lain sisältö on tiivistetty yleistajuisesti.

Nimilaki-ohje (Kielitoimiston ohjepankki)

Palaa otsikoihin