Helsingin uudet merkitykset
Olen
törmännyt viime aikoina yritysten ja tapahtumien nimiin, joiden osana on
pääkaupunkimme nimi Helsinki. Tunnetuin tällainen nimi lienee vaatemerkki Ivana Helsinki, joka on perustettu jo vuonna 2002. Viime vuosina Helsinki-aiheiset
nimet ovat yleistyneet entisestään. Helsinki näkyy monien yritysten nimissä:
minä olen esimerkiksi etsinyt olohuoneeseeni retrosohvaa huonekalu- ja sisustusliike
Helsinki Secondhandista ja
värjäyttänyt hiukseni parturi-kampaamo Jemma
Helsingissä. Lisäksi olen törmännyt muun muassa ajatushautomo Demos Helsinkiin, panimoravintola Bryggeri Helsinkiin sekä taidegalleria Aava Helsinkiin. Helsinkiä tapaa myös
tapahtumien nimien osana: moni lienee kuullut valotapahtuma Lux Helsingistä tai kuntoilutapahtuma Helsinki Workoutista.
Mitä Helsinki tekee tällaisissa
nimissä? Halutaanko sillä korostaa yrityksen tai tapahtuman helsinkiläistä
sijaintia ja alkuperää? Näin voi olla
ainakin sellaisissa yrityksissä, jotka suuntautuvat ulkomaille ja joilla on
asiakkaita muissa maissa. Olen kuullut, että Helsingillä on etenkin
Keski-Euroopassa trendikkään ja nuorekkaan kaupungin maine. Kenties Helsingin
mukaan nimetyt yritykset herättävät vastaavanlaisia trendikkäitä ja urbaaneja
mielikuvia kansainvälisillä markkinoilla. Urbaaniutta voidaan tavoitella toki
ihan Suomen ja Helsingin sisälläkin. Kaupunkikulttuuri lienee vahvasti
esimerkiksi kaupunkiaktiivien ryhmän Bermuda
Helsingin nimen taustalla. Ryhmä nimittäin tarjoaa erilaisille
ruohonjuuritason kulttuuritapahtumille tilat ja välineet ja pyrkii siten uudistamaan
Helsingin kulttuurimaisemaa.
Kyse ei ole aina pelkästään siitä, että yritys haluaisi erottua ulkomailla,
vaan nimi voi liittyä ylipäätään helsinkiläisen identiteetin ja juurien
korostamiseen. Viime kampaajakäynnillä kysyin kampaajaltani Jemma Helsinki -nimen taustasta. Hän
vastasi, että hän haluaa tuoda yrityksensä nimessä esiin ”stadilaisuutensa” ja
viestittää, että hän on ylpeä helsinkiläisyydestään. Tapahtumien nimissä Helsinki
voi kertoa taas siitä, että Helsinkiä halutaan esitellä innovatiivisesta
näkökulmasta ja kaupunkia katsotaan ikään kuin uusin silmin. Esimerkiksi Lux Helsingin aikaan kaupunkimaisema
muuttuu täysin uudenlaiseksi, kun lukuisiin keskustan rakennuksiin heijastetaan
valoteoksia. Taste of Helsinki
puolestaan mahdollistaa gourmetruokien maistelun puistossa Töölönlahden
rannalla.
Esittelemäni pohdinnat perustuvat lähinnä mututietoon. Helsingin käytöstä erisnimien
osana olisi kuitenkin kiinnostavaa tehdä myös perusteellisempaa tutkimusta. Terhi
Ainiala pyysi blogimerkinnässään 27.8. lukijoilta ehdotuksia nimistöä koskevien
opinnäytetöiden aiheiksi. Olisiko tässä aihe jollekulle nimistöstä kandintyötään
tai graduaan tekevälle opiskelijalle?
LAURA NIEMI
Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele
Vuosikymmeniä sitten eräs saksalainen tuttavani luonnehti, Suomessa käytyään: ”Helsinki, das Haupdort von Finnland” (Helsinki, Suomen pääkylä). Hän taisi töksäyttää sen, mitä moni eurooppalainen ajattelee, vaikka ei viitsi sanoa päin naamaa. Nyky-Suomessa olisi aihetta vielä kitkerämpään kommenttiin. Jos pitää erityisesti korostaa ”urbaaniutta”, niin ollaan todella juntteja.
Eurooppalaisuuteen kuuluu sen ymmärtäminen, että arviointien skaala on Euroopassa toinen kuin Suomessa. Mitä tahansa arvioitaessa ”good” on yleensä alin kuviteltavissa oleva arvosana, ellei mennä ihan alatyylin puolelle. ”Excellent” tarkoittaa lähinnä välttävää. On tietysti rasittavaa, että kun haluaa kehua jotain, on käytettävä sellaisia ilmauksia, jotka ovat suomalaisesta älyttömiä ylisanoja. Mutta elämä on.