Siirry sisältöön
Haku

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen


Kyniä ja paperia. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.


rss

2.9.2013 16.22
Laura Niemi

Helsingin uudet merkitykset

Millaisia merkityksiä nimellä Helsinki voi olla yritysten ja tapahtumien nimien osana?

Olen törmännyt viime aikoina yritysten ja tapahtumien nimiin, joiden osana on pääkaupunkimme nimi Helsinki. Tunnetuin tällainen nimi lienee vaatemerkki Ivana Helsinki, joka on perustettu jo vuonna 2002. Viime vuosina Helsinki-aiheiset nimet ovat yleistyneet entisestään. Helsinki näkyy monien yritysten nimissä: minä olen esimerkiksi etsinyt olohuoneeseeni retrosohvaa huonekalu- ja sisustusliike Helsinki Secondhandista ja värjäyttänyt hiukseni parturi-kampaamo Jemma Helsingissä. Lisäksi olen törmännyt muun muassa ajatushautomo Demos Helsinkiin, panimoravintola Bryggeri Helsinkiin sekä taidegalleria Aava Helsinkiin. Helsinkiä tapaa myös tapahtumien nimien osana: moni lienee kuullut valotapahtuma Lux Helsingistä tai kuntoilutapahtuma Helsinki Workoutista.

Mitä Helsinki tekee tällaisissa nimissä? Halutaanko sillä korostaa yrityksen tai tapahtuman helsinkiläistä sijaintia ja alkuperää?  Näin voi olla ainakin sellaisissa yrityksissä, jotka suuntautuvat ulkomaille ja joilla on asiakkaita muissa maissa. Olen kuullut, että Helsingillä on etenkin Keski-Euroopassa trendikkään ja nuorekkaan kaupungin maine. Kenties Helsingin mukaan nimetyt yritykset herättävät vastaavanlaisia trendikkäitä ja urbaaneja mielikuvia kansainvälisillä markkinoilla. Urbaaniutta voidaan tavoitella toki ihan Suomen ja Helsingin sisälläkin. Kaupunkikulttuuri lienee vahvasti esimerkiksi kaupunkiaktiivien ryhmän Bermuda Helsingin nimen taustalla. Ryhmä nimittäin tarjoaa erilaisille ruohonjuuritason kulttuuritapahtumille tilat ja välineet ja pyrkii siten uudistamaan Helsingin kulttuurimaisemaa.

Kyse ei ole aina pelkästään siitä, että yritys haluaisi erottua ulkomailla, vaan nimi voi liittyä ylipäätään helsinkiläisen identiteetin ja juurien korostamiseen. Viime kampaajakäynnillä kysyin kampaajaltani Jemma Helsinki -nimen taustasta. Hän vastasi, että hän haluaa tuoda yrityksensä nimessä esiin ”stadilaisuutensa” ja viestittää, että hän on ylpeä helsinkiläisyydestään. Tapahtumien nimissä Helsinki voi kertoa taas siitä, että Helsinkiä halutaan esitellä innovatiivisesta näkökulmasta ja kaupunkia katsotaan ikään kuin uusin silmin. Esimerkiksi Lux Helsingin aikaan kaupunkimaisema muuttuu täysin uudenlaiseksi, kun lukuisiin keskustan rakennuksiin heijastetaan valoteoksia. Taste of Helsinki puolestaan mahdollistaa gourmetruokien maistelun puistossa Töölönlahden rannalla.

Esittelemäni pohdinnat perustuvat lähinnä mututietoon. Helsingin käytöstä erisnimien osana olisi kuitenkin kiinnostavaa tehdä myös perusteellisempaa tutkimusta. Terhi Ainiala pyysi blogimerkinnässään 27.8. lukijoilta ehdotuksia nimistöä koskevien opinnäytetöiden aiheiksi. Olisiko tässä aihe jollekulle nimistöstä kandintyötään tai graduaan tekevälle opiskelijalle?

LAURA NIEMI

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

3.9.2013 9.16
E. H.
Suomalaisia luuloja
Virke ”Olen kuullut, että Helsingillä on etenkin Keski-Euroopassa trendikkään ja nuorekkaan kaupungin maine” ei taida perustua keskieurooppalaisilta kuultuun, vaan suomalaisiin luuloihin.

Vuosikymmeniä sitten eräs saksalainen tuttavani luonnehti, Suomessa käytyään: ”Helsinki, das Haupdort von Finnland” (Helsinki, Suomen pääkylä). Hän taisi töksäyttää sen, mitä moni eurooppalainen ajattelee, vaikka ei viitsi sanoa päin naamaa. Nyky-Suomessa olisi aihetta vielä kitkerämpään kommenttiin. Jos pitää erityisesti korostaa ”urbaaniutta”, niin ollaan todella juntteja.

Eurooppalaisuuteen kuuluu sen ymmärtäminen, että arviointien skaala on Euroopassa toinen kuin Suomessa. Mitä tahansa arvioitaessa ”good” on yleensä alin kuviteltavissa oleva arvosana, ellei mennä ihan alatyylin puolelle. ”Excellent” tarkoittaa lähinnä välttävää. On tietysti rasittavaa, että kun haluaa kehua jotain, on käytettävä sellaisia ilmauksia, jotka ovat suomalaisesta älyttömiä ylisanoja. Mutta elämä on.