Nuorennusleikkaus 150-vuotiaalle virkakielelle
Voisiko virkakieli olla vielä hankalampaa? Voisi! Se voisi
olla jotain muuta kuin omaa äidinkieltäsi – ja vaikeaa silläkin kielellä.
Elokuun alussa juhlittiin sitä, että viranomaiset käyttävät
suomea. Vuonna 1863 nimittäin keisari Aleksanteri II antoi 1.8. suomalaisten
kielipoliitikoiden ehdotuksesta asetuksen,
jolla määrättiin suomen kieli virastojen käyttökieleksi viimeistään 1883. Tässä
on yksi syy siihen, että Aleksanterin patsas edelleen seisoo Helsingin
päätorilla.
Kieliasetuksesta oikeastaan alkoi virkasuomen tarina. Siihen
asti suomen kieltä oli hallinnossa käytetty lähinnä apu- ja selityskielenä.
Ihan helposti suomen kieli ei virkakieleksi päässyt, vaikka
J. V. Snellman saikin keisarin asiasta vakuutetuksi. Mahtoivatko edes tehdä
toimeenpanosuunnitelmaa ja vaatia raportointia?
Kehittyvälle virkakielelle koitui aluksi kasvukipuja siitä,
kun pyrittiin irti ruotsin kielen mallista. Nykyisiä vaivoja taas voisi
paremminkin verrata ylipaino-ongelmiin. Virkakieli saattaa toisinaan tuntua pöhöttyneeltä
salakieleltä. Hallinnon erikoisalan kieltä se tavallaan onkin. Mutta
viranomaisten kieli koskettaa joltain kantiltaan kaikkia kansalaisia, ja
silloin sitä olisi kaikkien myös voitava ymmärtää.
Ymmärrettävyyteen ruvettiin pyrkimään nelisenkymmentä vuotta
sitten, ja vuodesta 2004 siihen velvoittaa hallintolakikin. Nykyinen hallitus aikoo
kantaa kortensa kekoon ja kehittää virkakieltä ymmärrettävämmäksi ja
toimivammaksi. Sitä varten laaditaan parhaillaan toimintaohjelmaa.
Nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää kaikkien kokemuksia
siitä, miten viranomaisten käyttämä kieli on auttanut omien asioiden
hoitamisessa tai hankaloittanut sitä. Jos tuntuu siltä, että sinun
kokemuksistasi voitaisiin ottaa oppia, kerro niistä verkkolomakkeella (linkit alla).
Toimintaohjelmaa tekevä ryhmä panee talteen saamansa
havainnot ja ideat ja käyttää hyväksi kaikkea soveltuvaa. Perästä kuuluu!
Ohjelman pitää olla valmis lokakuun lopussa. Silloin on siis
odotettavissa ehdotuksia toimenpiteistä, joilla virkakieli saataisiin
paremmaksi.
AINO PIEHL
Kirjoittaja on Kotuksen erikoistutkija ja EU-kielenhuoltaja.
Kapulakieli ajaa virkamiehiä koulunpenkille (Yle 30.7.2013)
Päivitys 13.7.2015: Linkit lomakkeisiin poistettu.
Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele
Kyseessähän eivät todellisuudessa ole ohjelmat toimintaa varten, vaan listat siitä, mitä kaikkee tarttis ehkä tehdä, ilman ajatusta siitä, miten se saavutetaan.
Jos virkamiehellä ei ole mitään motiivia muuttaa kielenkäytön tapojaan, hän ei muuta niitä, koska siitä tulisi työtä ja vaivaa ja joku voisi sitä ihmetelläkin. Mitenkäs siis virkamiehet aiotaan motivoida?
Virkamiehen työssä keskeisiä motiiveja lienevät oman viran säilyttäminen tai vakinaistaminen, virkauralla eteneminen, palkan nostaminen ja vaikeuksien välttäminen. Aiotaanko ”toimintaohjelmalla” iskeä näistä johonkin vai piestä tuulta?