Horoskooppihuuhaata

Ja valitus jatkuu. Jo pitemmän aikaa on pakannut jurppimaan kaksi asiaa: horoskoopit ja kuninkaalliset. (Anteeksi tämä koplaaminen ja yleistäminen.)

Horoskoopeissa lähinnä se, että niin monet muuten yhteiskuntakelpoisen oloiset ihmiset tuntuvat ottavat mokoman hölynpölyn tosissaan; kuninkaallisissa lähinnä se, että turhan moni olettaa kaikkien olevan kiinnostuneita kruunupäiden ajatuksista, mieltymyksistä ja tekemisistä. Harva se päivä löydän itseni tilanteesta, jossa joudun hillitsemään hevosiani: miten sanoa keskustelukumppanille kohteliaasti, että a) horoskoopit ovat täyttä huuhaata ja b) kuninkaallisten kuuluisi seikkailla vain saduissa?

Kun joskus olen yrittänyt jotain urputtaa, minut on vaiennettu sellaisilla lausahduksilla kuin "saanhan minä uskoa, mitä haluan" ja "Victuuuuria on ihana". Yritäpä siinä sitten virittää järkevää keskustelua aiheesta.

Niin, jos yrittää asiaa puida analyyttisesti, kyse on kai siitä, miten kielenkäytössä nojataan olettamuksiin. Jos perimmäinen argumentti on "usko" tai "luulo" tai "tunne", mitäpä enää kannattaa kinata.

Selvittämisen arvoista voisi kuitenkin olla esimerkiksi se, kuinka moni päättäjistämme tekee päätöksiään planeettojen liikkeiden perusteella tai muiden satujen lumoissa. Asia ei ole merkityksetön. Tällä tahkotaan tolkuttomasti rahaa, tällä kielipelillä.

Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa