Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Agricolan adpositiot
Mikael Agricolan Abckiria (Abckirja) on ensimmäinen suomenkielinen teos. Se ilmestyi todennäköisesti vuonna 1543.
Lähes 500 vuotta ilmestymisensä jälkeen sen ja muiden Agricolan teosten vaikutukset näkyvät yhä suomen kirjakielessä, vai pitäisikö sanoa yleiskielessä. Näin voi ajatella myös Heidi Salmen väitöskirjan perusteella. Salmen tutkimus Mikael Agricolan teosten kielen ala-, ylä- ja pää-vartaloiset adpositiot tarkastetaan lauantaina 22. tammikuuta Turussa.
Adpositioita ovat pre- ja postpositiot. Tutkittavana ovat siis sellaiset ilmaukset kuin "ne ouat kirotuxen alla", "Te oletta Hercuisa elenyet maan päle" ja 'swri surkius Cuckulaisten päle" ja "ele rupe miten ala wöö".
Salmi muistuttaa, että Agricolan kieli on pääosin käännöskieltä ja Agricolan tekstien lähdekielet (saksa, ruotsi, latina ja kreikka) ovat vaikuttaneet Agricolan adpositioihin. Hän tutkii myös sitä, mitkä Agricolan kielen adpositiorakenteista ovat säilyneet nykypäiviin asti.
Monia Agricolan adpositioista on tietoisesti karsittu yleiskielestä juuri niiden vieraslähtöisyyden takia. Osa Agricolan adpositioista on kuitenkin yhä käytössä, vieläpä nykyisissä tehtävissä.
Esimerkiksi "maan päällä" on kovassa käytössä nykyäänkin: "Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maanpäällä niin kuin taivaassa."
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa
Heidi Salmi näkyy kirjoittavan mm. näin tuossa väitöstutkimuksessaan:
"Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Agricola on noudattanut adpositioita
kääntäessään useammin ruotsin- ja myös saksankielistä mallia ja harvemmin
latinan- ja kreikankielistä mallia. Tämä tutkimustulos on linjassa Agricolan
Uutta testamenttia ja sen erikielisiä lähdetekstejä tutkineen Itkonen-Kailan
(1997) tulosten kanssa. Tulos on odotuksenmukainen myös sikäli, että ruotsi ja
saksa ovat analyyttisempia kieliä kuin latina ja kreikka, ja niissä esiintyy enemmän
prepositioita. Ruotsi on myös näistä lähdekielistä Agricolan parhaiten,
ainakin äidinkielenomaisesti, hallitsema kieli."
Yleisemminkin on kai arveltu, että Agricolan äidinkieli oli ruotsi ja että hän oppia suomeakin jo lapsena. Tähän viittaavat joidenkin tutkijoiden mukaan Agricolan kielen kaakkoishämäläiset piirteet.
Kai tässä yhteydessä voi Wikipediaankin luottaa?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
Ja ehkäpä blogin lukijoissa on sellaisiakin, jotka tietävät asian tismalleen? Ettei tartte oman hataran muistitiedon ja wikitiedon varassa olla :)
"Pernajan pitäjä sijaitsee rannikolla Porvoon itäpuolella. Se oli 1500-luvulla kuten nytkin enemmistöltään ruotsinkielinen. Siksi on joskus arveltu, että Agricolan äidinkieli olisi ollutkin ruotsi. Suomea hänen äidinkielenään puoltavat kuitenkin mm. seuraavat todisteet:
Vanhojen paikannimien perusteella on päätelty, että Pernaja oli melko myöhään suurimmaksi osaksi suomenkielinen.
Agricolan kieli sisältää murrepiirteitä, joita tavataan yhä Pernajan lähipitäjissä mutta ei muissa suomen murteissa.
Agricolan kieli sisältää sellaisia fennistisiä piirteitä, mm. lauseenvastikkeita, ettei vieraskielinen opi niitä hevin käyttämään.
Lisäksi hänellä on kansanomaisia sananparsia ja sanontoja.
Tietenkin on mahdollista, että Agricola oli jo kotiseudullaan oppinut myös ruotsia ja hän oli kaksikielinen."
Outoa muuten, että käännösperinteessä on ilmeisesti aika systemaattisesti käännetty asioiden järjestys. Alkutekstissä on ”genestheto to thelema sou hos en ourano kai epi tes ges”, joka kai suoraan käännettynä olisi ”tapahtukoon sinun tahtosi mukaan taivaassa kuten myös maan päällä”. Kaipa tuntui siltä, että ajatus on väärin päin, joten... se käännettiin ”oikein päin”.
Mutta siitähän minun piti kirjoittamani, että Agricolan Uuden testamentin suomennoksessa on kyllä ”Olcon sinun tactos nin maasa/ quin on Taiuais.” (Matt. 6:10). Kohta säilyi olennaisesti samanlaisena vuoden 1642 Raamatussa: ”Olcon sinun tahtos nijn maasa cuin taiwais.” Vuoden 1776 Bibliassa on kieli- ja kirjoitusasu jo varsin lähellä nykykieltä: ”Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa.” Vasta vuoden 1938 suomennoksessa on ”maan päällä”.
Tässä kohdassa siis ”maan päällä” on uusi ilmiö, johon ehkä on johtanut se, että ”maassa” on koettu epämääräiseksi tai jopa epäsuotavia mielleyhtymiä aiheuttavaksi – onhan ”maassa” myös ’maan sisässä’.