Ajankohtaista Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
Suomen Talousseuran säästövinkit leipojille
Kuuntele juuresleivän valmistusohje 1800-luvun alusta!
Huhtikuun 22.–28. päivinä vietetään jälleen lukuviikkoa, valtakunnallista lukutaidon teemaviikkoa. Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitus osallistuu lukuviikkoon julkaisemalla videon, jolla luetaan ääneen yli 200 vuotta vanha ohje juuresleivän valmistamiseen. Leivontaohje on julkaistu vuonna 1801 Suomen Talousseuran kirjasessa Huonenhallituxen Neuwoja Yhteiselle Kansalle.
Kohtaamisia yli vuosisatojen
Lukuviikon teemana on tällä kertaa kohtaaminen: lukukokemusten myötä maailmat kohtaavat ja opimme uutta, jolloin parhaimmillaan ymmärrys, solidaarisuus ja empatia kasvavat. Suomen Talousseuran julkaiseman leivontaohjeen ääressä meillä on mahdollisuus eläytyä ja ehkä jossain määrin samastuakin 1800-luvun alun suomalaisten tilanteeseen. Kuten vuonna 1801, myös nykyään Euroopassa soditaan, Suomi ei ole viljan suhteen omavarainen ja joidenkin elintarvikkeiden saannissa on vaikeuksia ‒ toki eri mittakaavassa kuin runsaat 220 vuotta sitten.
Ennen vanhaan leipätaikinaan lisättiin juureksia jauhojen säästämiseksi, nykyään leivän mehevöittämiseksi. Ennen juurekset keitettiin ja soseutettiin, nyt niitä myös sekoitetaan taikinaan raakaraasteena. Ennen kiellettiin rahvasta tärväämästä vähiä viljojaan viinankeittoon, nykyään pyritään vaikuttamaan ihmisten kulutustottumuksiin esimerkiksi makeisverolla. Onko siinä loppujen lopuksi paljonkaan eroa?
Lukunäytteitä neljältä vuosisadalta
Uuden videon myötä vanhan kirjasuomen videosarjamme täydentyy lukunäytteellä 1800-luvun alkuvuosilta. Nyt tarjolla on luentaa kaikilta vanhan kirjasuomen vuosisadoilta 1500-luvulta 1800-luvun ensikymmenelle asti, 1700-luvulta useampikin video. Kuunnellessasi ääneenlukua voit samalla seurata tekstiä ruudulta. Vieraimpien sanojen kohdalle on lisätty pienet selitykset.
Vanhan kirjasuomen kaudella tekstejä luettiin paljon ääneen. Kun nyt vuonna 2024 kuuntelemme leivontareseptiä vuodelta 1801, voimme arvailla, mitä 1800-luvun alun suomalaisten mielessä liikkui, kun he kuulivat perheenjäsenensä tai naapurinsa lukevan ääneen näitä Suomen Talousseuran herrojen julkaisemia säästöohjeita. Rohkaistuivatkohan suomalaiset jatkamaan leipätaikinaa lanttu- ja naurissoseella, kun kerran korkeasti oppinut auktoriteetti sitä suositteli, kun juuresleipää oli jo Suomessakin kokeiltu ja kun arvovaltaiset tahot ylistivät sen makua ja rakennetta?
Kohtaamisiin juuresleipäreseptin ääressä!