Ajankohtaista Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
Uutta sisältöä Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
Verkossa nyt aakkosväli a‒perstauta.
Vanhan kirjasuomen sanakirjaan on lisätty artikkelit para‒perstauta. Sana-artikkeleita uudella aakkosvälillä on runsaat 1 500. Aiemmin julkaistua materiaalia on samalla täydennetty niin lisäesimerkeillä kuin kokonaan uusilla artikkeleillakin, sillä sen jälkeen, kun aakkosten alkupää a:sta k:hon on julkaistu painettuna, sanakirjan aineisto on kasvanut lähes 400 tekstillä.Henkiolentoja ja parkkiruokaa
Sanakirjan sivuilla pitävät tänä vuonna peliään useat henkiolennot karjaonnen säätelijästä parasta lannan riittävyydestä huolehtivaan paskatonttuun ja peikoista aina itseensä perkeleeseen. Sanakirjasta selviää, mitä tapahtuu, kun pelto pelehtyy, siemen perstauu tai marraskuinen sää alkaa pensetä. Uusien sana-artikkelien ääressä pääsee myös miettimään, maistuisiko tänään petäjäinen parkkiruoka, perinnepöperö pehmerö tai peratuinen eli akanattomista jauhoista leivottu leipä.
Huomattava osa uusista artikkeleista on viiteartikkeleita, joiden tarvetta valaisee vuoden monimuotoisin sana peninkulma. Se kun esiintyy vanhassa kirjasuomessa myös nominatiivialkuisissa asuissa penikulma, -kuorma, -kuulema ja -kuulma, genetiivialkuisissa rinnakkaisasuissa peninkolma, -kuorma ja -kuulema, lisäksi asuissa pennikulma sekä perinkulma ja -kuulema. Koko tämä kirjava joukko esitellään Vanhan kirjasuomen sanakirjan artikkelissa peninkulma, mutta sanakirjan käyttäjä ohjataan tähän pääartikkeliin myös muista sana-asuista.
Marraskuinen julkaisuaika sanakirjantekijä Gananderin kunniaksi
Vanhan kirjasuomen sanakirja siirtyi verkkoon vuonna 2014. Nyt verkkojulkaisu kattaa sekä aiemmin painettuna ilmestyneet kaksi osaa eli aakkosvälin a–k että ainoastaan verkossa ilmestyneen materiaalin l-alkuisista sanoista eteenpäin. Sanakirjan toimitustyötä rahoittaa merkittävältä osin Koneen Säätiö.
Vanhan kirjasuomen sanakirjaa julkaistaan lisää vuosittain marraskuun lopulla, 1700-luvulla eläneen sanakirjantekijän, Rantsilan kappalaisen Christfrid Gananderin syntymäpäivän (21.11.) tuntumassa. Ganander ei itse päässyt näkemään sanakirjaansa Nytt Finskt Lexicon painettuna, sillä teos on julkaistu vasta 1900-luvulla, ensin käsikirjoituksen näköispainoksena (1937‒1940), sitten helppolukuisempana antiikvapainoksena (1997). Gananderin sanakirjan ‒ samoin kuin muiden 1600- ja 1700-luvuilla laadittujen suomen kieltä sisältävien sanakirjojen ‒ tietoja esitetään myös Vanhan kirjasuomen sanakirjassa.
Blogissa välähdyksiä sanakirjatyön etenemisestä
Toimitustyön ohessa Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat ovat kirjoittaneet kohta viisi vuotta Elävät päät -blogia, jossa he jakavat havaintojaan, pohdiskelujaan ja oivalluksiaan Ruotsin vallan aikaisista teksteistä ja niiden sanastosta. Nyt julkaistun aakkosvälin sanoihin liittyy neljä blogikirjoitusta, jotka käsittelevät paratiisin kuvauksia vanhan kirjasuomen aikaisissa kirjoituksissa, monia ärsyttävän parhaus-sanan historiaa, parras-sanan moninaisia merkityksiä sekä adverbien paremmin, parhain ja parhaiten käyttöä vertailurakenteissa.
Blogia kannattaa siis seurata, kun haluaa pysyä ympäri vuoden ajan tasalla vanhan kirjasuomen sanakirjatyön etenemisestä. Jos sanakirjan käyttäjillä on kysyttävää jostakin aakkosten loppupään sanasta tai muusta vanhaan kirjasuomeen liittyvästä asiasta, he voivat lähettää viestin toimitukselle verkkosivujen yhteydenottolomakkeella. Lomakkeella voi myös antaa palautetta sanakirjasta tai ehdottaa blogiaihetta.
- Vanhan kirjasuomen sanakirja
- Christfrid Gananderin Nytt Finskt Lexiconin esittely
- Elina Heikkilä: Paratiisin portilla (Elävät päät -blogi, 29.10.2020)
- Elina Heikkilä: Enämmin lännestä, paremmin itään (Elävät päät -blogi 25.9.2019)
- Elina Heikkilä: Parhautta! (Elävät päät -blogi, 11.11.2019)
- Silja Pirkola: Partaalla (Elävät päät -blogi, 23.5.2019)
- Ota yhteyttä Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitukseen