Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa

3.11.2022 11.00

Lähtökohtaisesti toksinen takinkääntö

Viiden kärki: Muutetut artikkelit.

Viiden kärki -juttusarja sen kun etenee! Vaihtelevin aikavälein ilmestyvissä kirjoituksissa ja videoissa nostetaan teemoittain esiin Kielitoimiston sanakirjan sana-aarteita. Twitterissä käytämme aihetunnistetta #KsViidenKärki.

Edellisessä kärkiviisikkolistauksessa annettiin esimakua Kielitoimiston sanakirjan uusista hakusanoista. Tällä kertaa sanakirjan toimittajat Riina Klemettinen ja Ilona Paajanen nostavat esiin viisi sana-artikkelia, joita on korjattu, päivitetty tai täydennetty sanakirjan uuteen versioon. Tällaisia niin sanottuja muutosartikkeleita on pian ilmestyvässä päivityksessä kaikkiaan liki tuhat.

5. Lähtökohtaisesti

Kärkiviisikon lähtökohtana on lähtökohtaisesti. Kielenhuollon kanta on pitkään ollut, että kyseisen ilmauksen sijaan parempia sanoja olisivat esimerkiksi periaatteessa, yleensä tai pohjimmiltaan. Kieli kuitenkin elää ja etenee, puhuttu kieli vikkelämmin ja kirjoitettu kieli perässä varovammin hiipien. Yksi tyypillisistä muutossuuntauksista on normien väljeneminen.

Normin höllentyminen on nyt kohdannut myös lähtökohtaisesti-adverbia. – Kielitoimiston sanakirja seuraa tiiviisti kielenhuollon suosituksia, eikä sanakirjan uudessa versiossa enää ole suositusta ”us. paremmin”. Tervetuloa, lähtökohtaisesti, kelpoisten sanojen kerhoon!

4. Takinkääntö

Jos poliitikon todetaan kääntäneen takkinsa, kyseessä ei ole varsinaisesti mairitteleva toteamus. Yleensähän nämä kuvakieliset takinkäännöt liittyvät itsekkyyteen ja oman edun ajamiseen, ei pelkkään ailahtelevaan vakaumuksettomuuteen.

Kielitoimiston sanakirjassa on takinkääntö-hakusanassa merkintä kuvallisesta käytöstä, mutta uuteen versioon on kirjattu lisäksi tyylilaji ”vars. halv.”, siis varsinkin halventavasti käytetty ilmaus. Myös selitettä on muokattu siten, että takinkääntäjän opportunismi nousee paremmin esiin. Tämän tyyppisiä tyylilajimuutoksia on sanakirjan tulevassa päivityksessä joitakin kymmeniä.

Takinkääntö. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Kas näin kääntyy takki. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

3. Aurinkosuoja

Yksi sanakirjamme tavallisimmista muutostyypeistä on merkitysryhmien lisääminen. Kieleen tulee paljon upouusiakin sanoja, mutta selvästi yleisempää on se, että jotakin jo olemassa olevaa sanaa aletaan käyttää uudessa kontekstissa.

Tulevan päivityksen kiinnostavimpia merkityksen muutoksia on hakusanassa aurinkosuoja. Sanan merkitys on selitetty ’auringonvalolta suojaava peite, rakenne tms.’ Sittemmin aurinkosuoja on laajentanut käyttöyhteyksiään, ja nykyisin puhutaan luontevasti esimerkiksi aurinkovoiteesta aurinkosuojana. Laajentunut merkitys päivitetään nyt myös Kielitoimiston sanakirjaan.

2. Toksinen

Kolmoskohdan jatkoksi istahtaa kuin itsestään toinen tapaus, jossa sanakirjan artikkeliin on lisätty uusi merkitysryhmä. Aina sanat eivät kuitenkaan kerää uusia konkreettisia tarkoitteita aurinkosuojan tapaan, vaan merkitysreviiri voi kasvaa myös kuvallisen käytön myötä. 

Toksinen viittaa lääketieteen terminä myrkyllisyyteen: esimerkiksi maksatoksinen aine tarkoittaa ainetta, joka vahingoittaa maksaa. Sen sijaan toksinen käytös vahingoittaa kanssaihmisiä. Tällainen sanan abstrakti käyttö kuvataan nyt omassa merkitysryhmässään, joka on varustettu tyylilajimerkinnällä ”kuv.”, kuvallisesti. Samanlaista kuvallista käyttöä on myös toksisen kotoperäisellä vastineella myrkyllinen.

1. Ajatusvirhe

Kärkiviisikon nokkaan nostettu ajatusvirhe on suurten mullistusten sana-artikkeli. Vaikka kyseessä on muutosartikkeli, käytännössä se on pitänyt luoda alusta asti uudelleen.

Tähänastisessa Kielitoimiston sanakirjan näkymässä hakusanan ajatusvirhe perässä ei ole seurannut mitään – lukuun ottamatta taivutustäppää, jota klikkaamalla sanan taivutusmallit tulevat näkyviin. Tällaisia tyhjänpuoleisia sanakirja-artikkeleita kutsutaan ammattikielessä sokeiksi artikkeleiksi.

Kielitoimiston sanakirjan sokeat artikkelit ovat tulleet perintönä sanakirjan kahdesta edeltäjästä, Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961) ja Suomen kielen perussanakirjasta (1990–1994). Painetuissa sanakirjoissa samanalkuiset hakusanat tulivat listan tapaisesti allekkain, jolloin sokeilla artikkeleilla oli helppo havainnollistaa tietyn sanan käyttöä yhdyssanojen alkuosana. Sähköisessä sanakirjassa menetelmä ei enää toimikaan, kun jokainen artikkeli saa ikioman sivunsa.

Jos käyttäjä hakee vaikkapa sanaa ajatusvirhe sanakirjasta, hänelle tuskin riittää tieto, että kyllä, tällainen sana on olemassa. Siksi sanakirjan toimitus urakoi sokeita näkyviksi. Tehtävälista on pitkä, mutta lyhenee joka päivityksessä.

”En näe tässä mitään!?” Ajatusvirhe Kielitoimiston sanakirjassa.

Teksti: Riina Klemettinen ja Ilona Paajanen


Palaa otsikoihin