Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa

25.9.2018 11.45

Sirkkistä ja kotihäpeää

Syyskuun vlogissa pohditaan elintarvikenimiä ja häpeäsanastoa.

Uudissanataulu-videoblogin syyskuisessa jaksossa Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti keskustelevat muun muassa uudesta Sirkkis-tuotenimestä. Vlogissa tarkastellaan myös kotihäpeäksi nimitettyä ilmiötä ja siihen liittyvää sanastoa.

Uusi ruoka tutussa muotissa

Vlogin alussa Paajanen käsittelee Sirkkistä, joka on paitsi sanana myös tuotteena aivan uusi. Kyseessä on elintarvike, joka on tehty kasviproteiinista ja jauhetuista kotisirkoista. Koostumukseltaan se muistuttaa kypsää jauhelihaa, ja käyttötavatkin ovat samankaltaiset. Niin sanottu hyönteisruokabuumi on nyt yltynyt haastamaan tavallisten leipien ja välipalapatukoiden lisäksi perinteisen jauhelihan.

Heinäsirkka. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Ruoka karkuteillä?

Sirkkis on rekisteröity tavaramerkki eli toisin sanoen nimi, joka tulisi kirjoittaa tekstissä isolla alkukirjaimella. Valmisteesta on kuitenkin heti ilmestymisen jälkeen näkynyt lehdissä myös pienellä kirjoitettua varianttia: sirkkistä on siis käytetty yleisnimen tapaan. Vastaavasti on tapahtunut aiemmin esimerkiksi härkäpapuvalmiste Härkikselle, joka sekin on tosiasiassa rekisteröity tavaramerkki.

Sekä Sirkkiksen että Härkiksen inspiraationa vaikuttaa olleen sana nyhtis, joka on arkikielinen ilmaus Nyhtökaura-tavaramerkille. Näitä elintarvikkeita yhdistää nimen samantapaisuuden lisäksi käyttötarkoitus: kaikkia kolmea on kaupattu suurelle yleisölle lihan korvikkeina. Itse asiassa nyhtökaura-nimityskin juontuu alun perin lihasta, nyhtöpossusta. Nyhtö-alkuisten ruokien nimistä voi lukea lisää Kotus-blogista Minna Pyhälahden tekstistä.

Nyhtökaurauutuus v. 2016. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Nyhtökauraa paketoituna vuoden 2016 tyyliin.

Toisaalta Sirkkis-nimeä on luultavasti motivoinut myös se, että sanan -is-johdin on slangissa edelleen todella produktiivinen. Esimerkkejä on loputtomiin: alkkis, bestis, depis, futis, herkkis, idis, stondis ja niin edelleen. Sanoista suurin osa on jo siinä määrin vakiintuneita, että ne löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Härkis ja Sirkkis tarjoillaan siis kuluttajalle jo toimivaksi todetussa paketissa. Kun mallina käytetään jo olemassa olevaa kieltä, nimiuutuus juurtuu todennäköisemmin kielenkäyttöön.

Häpeä kotona ja mankelissa

Vlogin jälkipuolella Pyhälahti kertoo, että viime aikoina häpeäminen on noussut esiin lehdissä ja nettikirjoitteluissa. Häpeään liittyy peräti kolme syyskuussa sanastettua uudissanaa.

Sanalla kotihäpeä viitataan siihen, kun ennen vieraiden tuloa siivotaan koti läpikotaisin kuntoon, mutta silti pahoitellaan ”sotkua”. Monet eivät ota enää edes kyläkutsua vastaan, kun kokevat, etteivät voi kodin epäjärjestyksen takia kutsua ketään vastavierailulle. Onkin tutkittu, että kyläily on kovasti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana.

Omien kotiolojen häpeilylle on kuitenkin syntynyt vastaliike, kotipositiivisuus. Se kyseenalaistaa ihanteen, jonka mukaan kodin pitäisi olla siisti, minimalistinen ja harmoninen. Ideana on, että ketään ei pitäisi arvottaa sen perusteella, millainen hänen kotinsa on: sijaa on sekä pelkistetylle sisustukselle että keräilijän runsaalle kodille. Kotipositiivisuudesta käydään paljon keskustelua varsinkin blogeissa ja Facebook-ryhmissä.

Ilmiönä kotipositiivisuus on sukua viime vuonna näkyvästi esillä olleelle kehopositiivisuudelle, joka korostaa kaikenlaisten kehojen hyväksymistä. Ei siis ole yllättävää, että myös kotipositiivisuus-sanaan on otettu esimerkkiä kehopositiivisuudesta – samaan tapaan kuin edellä käsitellyssä Sirkkis-tapauksessa, jo olemassa oleva sana on toiminut uuden mallina.

Häpeään liittyy myös sanapoiminto häpeämankeli. Kuvaannollista sanaa käytti tietokirjailija Janne Viljamaa Helsingin Sanomien haastattelussa syyskuun alussa. Häpeämankelissa on yhdyssanan osana häpeä, kuten kotihäpeässäkin. Suomalaiset ovat aina olleet kovia häpeämään. Onneksi nykynuoret ovat ilmeisesti murtautumassa irti latistavasta häpeämankelista, jolla on aikanaan tasapäistetty suuria ikäluokkia.

Tikkurilan Silkin mankeli v. 1937. Kuva: A. Pietinen. Vantaan kaupunginmuseo.
Massiivinen mankeli latistaa. Kuva: A. Pietinen. Vantaan kaupunginmuseo.

Uudissanataulu: syyskuu 2018 (Kotus-blogi, 25.9.2018)
Minna Pyhälahti: Kun suomalaiset rakastuivat nyhtöön (Kotus-blogi, 3.4.2017)

Teksti: Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti


Palaa otsikoihin