Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa

19.12.2022 13.13

Kriisejä, koronan häntiä ja pintakuohuja

Vuoden 2022 sanapoiminnot on julkaistu.

Kuluneen vuoden ilmiöitä ja puheenaiheita myötäilevä sanalista on taas pantu kokoon ja julki tuttuun tapaan joulun alla. Koosteessa on noin 70 esimerkkiä niistä runsaasta neljästätuhannesta sanasta, jotka on vuoden aikana kerätty lähinnä median kielestä ja lisätty Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) uudissanatietokantaan.

Sanapoimintoihin on koottu paitsi uusia ilmauksia myös vanhempia sanoja, jotka ovat tänä vuonna olleet paljon esillä. Saatevideolla sanapoimintoja esittelevät Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Riina KlemettinenIlona Paajanen ja Minna Pyhälahti sekä kielenhuoltaja Henna Leskelä.

Mitkä ihmeen sanapoiminnot?

Vuoden sanapoiminnot eivät ole Kielitoimiston sanakirjaan lisättyjä tai kieleen ”hyväksyttyjä” sanoja. Siinä missä sanakirjaan lisättävät sanat ovat vakiintuneita yleiskieleen, sanapoimintokoosteen sanat voivat olla hyvinkin lyhytikäisiä. Listalle pääsyn tärkein kriteeri on ajankohtaisuus: se että sana liittyy selvästi vuoden tapahtumiin tai trendeihin.

Kotuksessa monet asiantuntijat sanastavat eli keräävät sanatietokantaan talteen uusia sanoja sekä vanhojen sanojen uusia merkityksiä. Kielitoimiston sanakirjan toimittajat sanastavat varsinkin sanakirjan tarpeisiin, mutta sanoja kertyy vuosittain paljon enemmän kuin sanakirjaan mahtuu. Näistä sanastuksista jalostetaan vuoden sanapoimintojen lisäksi muitakin tekstejä esimerkiksi Kielikelloon ja Kotus-blogiin.

Sanaston koostaa Kielitoimiston sanakirjan toimitus yhteistyössä kielenhuollon kanssa. Onkin hyvä muistaa, että sanapoiminnot ovat ihmisten, vieläpä verrattain pienen joukon kokoamia. Joitakin mediahuomiota herättäneitä sanoja on saattanut jäädä huomaamatta, ja jotkin sanat taas voivat olla osalle lukijoista tuttuja jo useamman vuoden takaa.

Kriisivuosi jättää jälkensä

Tänä vuonna mediatilaa on pitänyt hallussaan varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sanapoiminnoissa on mukana varsinaisia sotasanoja, kuten evakuointikäytävä (tulitauon ajaksi avattu väylä siviilien evakuoimiseksi), mutta myös sanoja, jotka heijastelevat välillisesti sodasta seuranneita kriisejä. Tällainen on esimerkiksi energiatalkoot: energiansäästökampanja, joka liittyy sodan laukaisemaan energiakriisiin Euroopassa.

Sähköt seis! Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Kiinnostava aikansa kuva on myös sana Nato-kynä, joka sekin on epäsuoraa seurausta Venäjän sotatoimista. Sanalla viitataan hetkessä loppuunmyytyyn tietynmalliseen kuulakärkikynään, jollaista ulkoministeri Pekka Haavisto käytti allekirjoittaessaan Suomen historiallista Nato-hakemusta.

Koronavirus lieveilmiöineen on ollut sanapoimintojen vallanpitäjänä kaksi edellistä vuotta. Vuoden 2022 koosteessa on vielä nähtävissä pandemia-ajoista joitakin merkkejä, ikään kuin koronan häntiä. Tämänvuotisia koronakuulumisia kertovat muun muassa hybridi-immuniteetti (rokotuksen ja sairastetun taudin yhteisvaikutuksesta kehittyvä immuniteetti) sekä sylkinäytetesti (kotona tehtävä koronatesti, johon otetaan näyte syljestä).

Kolmas merkittävä, vuodesta toiseen sanapoiminnoissa toistuva teema on luonto ja ilmastonmuutos. Maapallon ahdinkoon liittyviä sanoja on tämänkin vuoden koosteessa useampia. Yksi ajankohtainen esimerkki on digipäästöt. Sanalla viitataan elektronisten laitteiden ja palveluiden käytöstä johtuviin kasvihuonepäästöihin.

Sanat vain hetken käymässä

Vuoden sanapoimintoihin nostetaan sanoja huomattavasti kepeämmällä kädellä kuin Kielitoimiston sanakirjaan. Koosteen sanat ovat monesti ohimeneviä. Ne ovat nimensä mukaisesti vuoden sanoja: ne kertovat juuri tästä ajasta, minkä vuoksi niihin onkin kiinnostava palata jälkikäteen.

Toisin kuin sanakirjassa, sanapoiminnoissa on mukana myös ”pintakuohua” eli pinnallisista tai hetkellisistä ilmiöistä kertovia sanoja. Listalta esimerkiksi Haminan mursu edustaa tällaista kertaluontoista tapahtumaa, joka muistettaneen vuodesta 2022 vastaisuudessakin.

Sosiaalinen media on tyypillisesti otollinen kasvualusta nopeasti trendaaville ilmiöille ja sitä myöten sanoille. Tänä syksynä tällainen oli esimerkiksi sana tsempatia, joka on leikillinen, jopa ironinen myötätunnon ja kannustuksen ilmaus. Kyseessä on niin sanottu kontaminaatio, jossa kaksi sanaa (tsemppi + empatia) sulautuu yhteen. Ironista tai ei, kriisivuonna tsempatiat tulevat kaikille tarpeen.

Mursu. Yksityiskohta Alfred Jacobsenin opetustaulusta. Kuva: Nurmeksen museo.
Haminan mursu in memoriam. Yksityiskohta Alfred Jacobsenin opetustaulusta. Kuva: Nurmeksen museo.

Teksti: Ilona Paajanen


Palaa otsikoihin