Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa
Juhlavuonna iloa sanakirjasta ja sanastollisesta demokratiasta!
Kielitoimiston sanakirja on 20-vuotias ja sen ilmainen nettiversio 10-vuotias.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Kielitoimiston sanakirja ilmestyi ensimmäisen kerran. Vuonna 2004 ilmestyneen sähköisen sanakirjan julkaisivat silloinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (nyk. Kotimaisten kielten keskus, Kotus) ja Kielikone Oy.
Alkuvuosien sanakirjaversioihin kuului Asutusnimihakemisto, joka sisältää Suomen kaupunkien ja kuntien nimet sekä runsaasti kylien, kaupunginosien, kyläkuntien ja muiden asuttujen paikkojen nimiä. Nykyään Asutusnimihakemisto on erillinen Kotuksen verkkojulkaisu.
Sanakirjan ensimmäisen version alkusanoissa toimitus kuvaa sanakirjan nimen taustaa:
”Nimi Kielitoimiston sanakirja viittaa suomen kielen neuvonnan pitkään historiaan. Kielineuvontaa harjoittava Kielitoimisto perustettiin jo vuonna 1945 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteyteen. Myöhemmin se muuttui Suomen Akatemian kielitoimistoksi, jonka yhteydessä toimitettiin myös Nykysuomen sanakirja.”
Aivan ensimmäisessä Kielitoimiston sanakirjan versiossa selitettiin käyttäjille muun muassa sanat brändi, etäasiointi, hakukone, stringit, sähköpostiosoite, tekstiviesti ja veroehdotus.
Sekä painetun että sähköisen sanan ystäville
Kielitoimiston sanakirja ei suinkaan ilmestynyt tyhjään sanakirjamaisemaan, vaan sillä on kaksi painettua edeltäjää. Toinen on järkälemäinen, yli 200 000 hakusanan Nykysuomen sanakirja, joka ilmestyi vuosina 1951–1961. Toinen on hakusanamäärältään noin 100 000 sanan Suomen kielen perussanakirja, joka julkaistiin vuosina 1990–1994.
Perussanakirjasta tehtiin myös sähköinen versio, vuonna 1997 ilmestynyt CD-Perussanakirja. Kielitoimiston sanakirja pohjautuu vahvasti Perussanakirjaan eli on ikään kuin sen ajantasainen, jatkuvasti päivitettävä versio.
Myös Kielitoimiston sanakirja on ilmestynyt painettunakin: ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2006 ja uudistettu painos vuonna 2012. Jotkut kielenkäyttäjät haluavat nykyäänkin sanakirjansa mieluummin kirjana kuin sähköisenä versiona. Vuoden 2012 painettua sanakirjaa voi edelleen ostaa Kotuksen verkkokaupasta.
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan erot
Monet sanojen ystävät kertovat tuntevansa nimenomaan sen vanhemman sanakirjan, painetun Nykysuomen sanakirjan, lempinimeltään Nykärin. Siitä on otettu useita muuttamattomia painoksia. Tämä sanakirja kuvaa 1900-luvun alkupuolen kielenkäyttöä: sen aineiston järjestelmällinen keruu lopetettiin jo vuonna 1938.
Nykysuomen sanakirja sisältää yleiskielen sanojen lisäksi runsaasti vanhaa ja murteellista sanastoa. Sen sijaan siitä puuttuu paljon nykysanastoa.
Kielitoimiston sanakirjassa on yhä mukana Nykysuomen sanakirjaan pohjautuvaa sisältöä. Vanhan sisällön kattava läpikäynti tehtiin kuitenkin jo Suomen kielen perussanakirjaa varten. Samalla uuteen sanakirjaan lisättiin paljon nykyajan sanastoa. Kielitoimiston sanakirjan toimitus on jatkanut työssään myös vanhan aineiston ajantasaistusta.
Ilmainen sanakirja lisäämään kielellistä demokratiaa
Kielitoimiston sanakirja ilmestyi aluksi maksullisena CD- ja intranetversiona sekä osana Kielikone Oy:n MOT-sanakirjastoa. Vuonna 2014 oli sitten juhlava ja onnellinen hetki sekä sanakirjan toimittajille että kielenkäyttäjille: Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi ensimmäinen kaikille avoin verkkoversio.
Sanakirjan maksuttomuuden voi katsoa tärkeäksi osaksi kielellistä demokratiaa: sanojen kuvauksen ja normien äärelle pääsemiseksi tarvitaan vain nettiyhteys. Lisäksi sanakirjaa on helppo käyttää älypuhelimellakin.
Ensimmäisessä ilmaisversiossa vuonna 2014 uusia hakusanoja olivat muun muassa edelleen ahkerassa käytössä olevat joukkorahoitus, maksumuuri, nyhtöpossu, stalkkeri ja yhteisöpalvelu. Verkkosanakirjaa päivitetään vuoden tai kahden välein. Uusin päivitys on vuodelta 2022, ja seuraava päivitys ilmestyy jo tänä keväänä.
Juhlavuosia tekstein ja äänin
Kielitoimiston sanakirjan toimittajat juhlistavat kaksin verroin merkittävää juhlavuotta ennen kaikkea tekstein. Vuoden mittaan kuullaan lisää esimerkiksi siitä, millaisia sanoja sanakirjaan lisättiin 20 vuotta sitten, millaisia taas nykypäivänä.
Maaliskuussa Ylen Radio 1:n Aristoteleen
kantapää -ohjelmassa toimittaja Pasi Heikura haastattelee sanakirjan
nykyistä päätoimittajaa Minna Pyhälahtea. Ohjelma lähetetään 20. maaliskuuta.
Kielitoimiston sanakirjasta kiinnostuneet voivat lukea sen alkutaipaleesta
vaikkapa Kielikello-lehdestä. Sanakirjan
silloinen päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kertoo kirjoituksissaan vuosien 2004 ja
2014 tuoksinoista ja tuolloin uusista sanoista.
- Kielitoimiston sanakirja
- Asutusnimihakemisto
- Eija-Riitta Grönros: Kielitoimiston sanakirja (Kielikello, 4/2004)
- Eija-Riitta Grönros: Kielitoimiston sanakirja verkkoon (Kielikello, 4/2014)
- Painettu Kielitoimiston sanakirja (2012) Kotuksen verkkokaupassa