Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa
Ilmastovaikutus ja digisyrjäytetyt taululla
Lokakuun uudissanavlogissa keskustellaan vakavista asioista.
Uudissanataulu-videoblogin lokakuun jaksossa Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti keskustelevat ikävistä aiheista ja sanoista, koska myös niitä nousee välillä uudissanataululle. Käsittelyssä ovat muun muassa sanat ilmastovaikutus ja digisyrjäytetty.
Päätyykö sana ilmastovaikutus Kielitoimiston sanakirjaan?
Sana ilmastovaikutus on lokakuussa ajankohtainen, koska alkukuussa julkaistiin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportti ilmastonmuutoksesta. Valtioiden pitää sen mukaan vähentää päästöjään tuntuvasti.
Ilmastovaikutus tarkoittaa sitä, miten elintapamme vaikuttavat ilmastoon. Valtioiden lisäksi tarvitaankin toimia myös yksilöiltä: voimme osallistua ilmastonmuutoksen jarruttamiseen suosimalla julkista liikennettä, syömällä enemmän kasvisruokaa ja säästämällä sähköä.
Ilmastovaikutus selittää Minna Pyhälahden mukaan itse itsensä, eli merkitys on pääteltävissä sanan osien perusteella. Läheskään aina näin ei ole: kesäkuussa oli esillä ruokakoira-sana, joka valittiin tuolloin Kotuksessa Kuukauden sanaksikin. Siinä on samanlainen rakenne kuin ilmastovaikutuksessa: kaksi nominatiivimuotoista eli perusmuotoista sanaa on liitetty yhteen.
Ruokakoira ei kuitenkaan tarkoita ’ruuaksi valmistettavaa koiraa’, vaikka ruokamakkara on ’ateriaksi valmistettava makkara’. Kyseessä on koira, joka on opetettu rajavalvonnassa etsimään matkatavaroista lihatuotteita: pelätään, että lihatuotteiden mukana afrikkalainen sikarutto leviää Suomeen.
Lokakuinen sana ilmastovaikutus on esimerkki taulusanasta, jota ei luultavasti oteta mukaan Kielitoimiston sanakirjaan siksi, että sen merkitys on läpinäkyvä, ’ilmastoa koskeva vaikutus’. Taululle kerätään kuitenkin joskus myös tällaisia läpinäkyviä, ajankohtaisia sanoja.
Digisyrjäytetyille digitukea
Ilona Paajanen tutkaili lokakuussa sanaa digisyrjäytetty. Digisyrjäytetyt voivat olla esimerkiksi vanhuksia tai näkövammaisia, joilla ei ole samoja edellytyksiä toimia itsenäisesti verkossa kuin mitä valtaväestöllä on. Ilmiöstä on puhuttu digitaalisena eriarvoisuutena.
Syy tähän epätasa-arvoon piilee siinä, että Suomi on muiden länsimaiden tavoin tehnyt niin sanotun digiloikan. Palveluita on siirretty vauhdilla verkkoon.
Ilmiö ei ole uusi. Esimerkiksi sana digisyrjäytyminen on poimittu Kotuksen nykysuomen sanatietokantaan jo vuonna 2012 ja partisiippi digisyrjäytynyt vuonna 2013. Digisyrjäytetty-sanassa on kuitenkin uusi kiinnostava näkökulma: ihminen ei ole enää digisyrjäytynyt vaan digisyrjäytetty. Vastuu tuntuu sananvalinnan myötä siirtyvän pikemmin digitaalistuvalle yhteiskunnalle kuin yksilölle itselleen.
Kielelliseltä kannalta katsottuna sanojen kehityskulku on melko tyypillinen. Ensin on havaittu ilmiö ja nimetty se digisyrjäytymiseksi. Kun ilmiö on edelleen herättänyt keskustelua, on tarvittu sanoja, joilla puhua syrjäytymisen ”uhreista”. Siihen sopivat partisiippimuodot digisyrjäytynyt ja digisyrjäytetty.
Seuraavaksi on kenties yhdysverbien aika: voitaisiin sanoa, että vanhukset digisyrjäytyvät ja nuoret digisyrjäyttävät. Toivotaan kuitenkin, että syrjäytyminen voidaan pysäyttää ja kaikille tarvitseville saadaan digitukea.
Uudissanataulu: lokakuu 2018 (Kotus-blogi, 30.10.2018)
Ruokakoira (Kuukauden sana, kesäkuu 2018)
Teksti: Minna Pyhälahti ja Ilona Paajanen