Genetiiviä tarvitaan nimissä ‒ Jyväskylän Energia, Oulun juhlaviikot

Paikkojen, rakennusten, tapahtumien, yritysten ja ohjelmien nimissä tarvitaan usein joko yleissanan tai nimeen sisältyvän toisen erisnimen genetiivimuotoa eli n-loppuista sijamuotoa:

Isonjärvensuo (paikka)
Itä-Suomen yliopisto (oppilaitos)
Naantalin musiikkijuhlat (tapahtuma)
Suomen surkein nikkari (tv-ohjelma)

Genetiivillä on nimissä useita eri tehtäviä. Sillä voidaan ilmaista omistamisen (Antintalo) lisäksi esimerkiksi suuntaa (Porintie). Varsinkin paikkojen ja tapahtumien nimissä genetiivillä ilmaistaan usein, missä nimen tarkoite (tai genetiivimääritteen pääsanan tarkoite) sijaitsee: Siikajärventie kulkee Siikajärven lähellä, Inkoon polkujuoksu järjestetään Inkoossa ja Suomen kaunein mökki -ohjelma esittelee mökkejä Suomesta, ei ulkomailta.

Genetiivillä voidaan ilmaista myös kenen muistoksi nimi on annettu (Minna Canthin katu), tai kenelle tapahtuma on tarkoitettu (Naisten kymppi, Motoristien syyssäpinät).

Usein näkee kuitenkin suomenkielisiä nimiä, joissa ei ole käytetty genetiiviä, vaan nimen osana oleva toinen erisnimi on jätetty taivuttamatta:

YLE uutiset
Turku Energia
Himos Juhannus 2017
Tikkurila Festivaali

Toisinaan sijaintia ilmaiseva erisnimi on lisäksi siirretty pääsanansa jälkeen:

Pelastajat Lappi (tv-ohjelma)
Palvelualan opisto Kuopio
Terveystalo Heinola

Tällaiset nimet eivät ole rakenteeltaan onnistuneita, ja ne voivat olla merkitykseltään harhaanjohtavia. Esimerkiksi oppilaitoksen nimi Palvelualan opisto Kuopio antaa käsityksen, että opiston nimi olisi Kuopio (vertaa Päiväkoti Majava, Parturi-kampaamo Ponnari). Jos tavoitteena on kertoa, että opisto sijaitsee Kuopiossa, se ilmaistaan paikannimen genetiivillä: Kuopion palvelualan opisto.

Nimissä – varsinkin julkisten palvelujen nimissä – on aina toimivin ratkaisu käyttää suomen kielen normaaleja kirjoitustapoja ja rakenteita. Myös suomen kielen lautakunta on ottanut kantaa genetiivirakenteen puolesta. Jos nimet muodostetaan normaaleista kielioppisäännöistä poiketen, on niiden käyttö kirjoitetussa ja puhutussa kielessä varsin kankeaa.

Ohje perustuu Kielikellon artikkeliin Onkamo, Ulla 2017: Nimissä tarvitaan genetiiviä ‒ Kielikello 2/2017.