Vuodenvaihteen mediakooste

Asiaa murhista ja murteista, Pisa-tuloksista ja alennusmyynneistä.

Loppuvuodesta 2023 kielikeskustelu kävi vilkkaana, eikä näköpiirissä ole keskustelun laantumista tänäkään vuonna. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoita on jälleen haastateltu moniin juttuihin. Puhuttavaa on riittänyt muun muassa vuoden 2023 sanoista ja sanakirjatyöstä sekä inklusiivisuudesta ja suomen ja suomenruotsin murteista.

Vuodenvaihde on ollut talvinen ja täynnä kielikeskustelua. Kuva: Olli Tamminen, Kotus.

Sekakieltä vai toimivaa suomea?

Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Matti Räsästä on haastateltu Iltalehden artikkeliin, jossa käsitellään Pisa-tulosten heikkenemistä kielenkäytön näkökulmasta. Osana isompaa kehityskulkua Räsänen on huomannut ilmiön, jossa erityisesti nuoret kielenkäyttäjät saattavat vaihtaa kieltä suomesta englanniksi kesken virkkeen. Tämä sinällään merkityksettömältä tuntuva havainto on osa isompaa kehityskulkua, jonka seurauksena osalla opiskelijoista on vaikeuksia tuottaa suomenkielistä tekstiä. ”Miten asioista voidaan puhua, jos ei ole sanoja?” Räsänen kysyy.

Vaikka englanti on globaalisti monen ihmisen yhteinen kieli, on silti tärkeää, että viestinnällisesti toimivaa suomea ja sen osaamista arvostettaisiin. Räsänen on huolissaan nuorten kommenteista, joiden mukaan suomea ei enää tarvittaisi tai että se olisi merkityksetöntä tulevaisuuden työympäristöissä.

Tämä ilmiö on runtelemassa suomen kieltä (Iltalehti, 5.12.2023)

Uudissanalistalla iloa ja kärsimystä

Useissa Suomen päämedioissa mainittiin uuden vuoden kynnyksellä Kotimaisten kielten keskuksen uudissanalista. Muun muassa Yle ja Iltalehti kirjoittavat käärijänvihreästä vuodesta 2023, johon mahtui iloisten uutisten lisäksi myös paljon hätää, kärsimystä ja sotaa.

Keski-Uusimaa-lehden mielipidepalstalla julkaistiin puolestaan Johanna Seesaron kolumni, jossa hän käy läpi omasta mielestään listan merkittävimpiä sanoja. Seesaro mainitsee, että Kotuksen uudissanalista on yksi hänen vuotensa kohokohdista.

Käärijä-asuiset kivimiehet (Lyhdynkantajat-patsas) Helsingin rautatieasemalla toukokuussa 2023. Kuva: Henna Leskelä.

Lyhdynkantaja-patsaat saivat käärijänvihreää päälle toukokuussa 2023. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Suomenruotsin monet murteet

Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan (Ordbok över FInlands svenska folkmål) päätoimittajaa Caroline Sandströmiä haastateltiin Ylen Aristoteleen kantapää -ohjelmaan suomenruotsin murteista. Sandströmin mukaan murteiden historia ulottuu pitkälle, sillä ruotsin kieli on saapunut Suomeen luultavasti 1100-luvulla.

Suomenruotsin kymmenissä eri murteissa on vaikutteita monista ruotsin murteista, mistä voi päätellä, että ruotsin kieltä ja ruotsalaisia on siirtynyt Suomeen pikkuhiljaa monista eri suunnista. Sandström muistuttaa, että murteet muuttuvat vuosisatojen aikana, eli mitään muinaisruotsia ei Suomessakaan puhuta.

Suomenruotsin kymmenillä murteilla on ikivanhat juuret (Aristoteleen kantapää, Yle, 8.11.2023)

Murteita ympäri Suomen

Murteista puhutaan myös Kielen päällä -ohjelmassa, jossa Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Heikki Hurtta on ollut haastateltavana kolmen jakson verran. Jaksoissa käsitellään murteita yleisemmin sekä erikseen länsi- ja itämurteita.

Ohjelman ensimmäisessä jaksossa käsitellään suomen murre-eroja ja ”puhdasta” suomea sekä annetaan perustietoa murteista. Toisessa jaksossa puhutaan suomen länsimurteista sekä siitä, miten murteet kehittyvät vuosikymmenten aikana ja millaiset piirteet siirtyvät murteesta toiseen. Kolmannessa jaksossa keskitytään suomen itämurteisiin ja erityisesti Savon murteeseen, josta Hurtta puhuu itämurteiden ytimenä.

CC BY-NC-ND 4.0

Joulupullat pöydässä Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa. Kuva: Lauri Sorvoja, 1995. Museovirasto.

Hauskimmat murresanat

Kotiliesi-lehdessä jatketaan murteiden äärellä. Hauskimpia murresanoja käsittelevään juttuun on haastateltu Kotuksen erityisasiantuntija ja sanakirjantoimittaja Sofia Björklöfiä. Björklöf toteaa, että murresanojen hauskuuteen vaikuttavat ainakin ihmisen äidinkieli, kotimurre ja hauskoina pidettyjen sanojen vieraus.

Kotilieden äänestyksen kärkikolmikko on ankkastukki eli ’pullapitko’, kekkeruusi eli ’tyhjäntoimittaja, hienostelija tai saamaton’ ja mullismoukku eli ’kuperkeikka’. Yhteistä näille sanoille on se, että ne ovat käytössä vain osassa suomen murteista. ”Vieraudessa on aina jotakin yllättävää”, Björklöf kertoo.

Tässä on suomen kielen hauskin murresana! Sana tuo mieleen tutun kotieläimen, mutta tarkoittaa jotain aivan muuta (Kotiliesi, 10.12.2023)

Inklusiivista kielenkäyttöä ja tukiälyä

Kotimaisten kielten keskuksen virkakielen erityisasiantuntija Ulla Tiililä kirjoittaa Kääntäjä-lehdessä osallistavasta kielenkäytöstä. Hän toteaa, että inklusiivinen kielenkäyttö ottaa kaikki huomioon. Esimerkiksi työllistyminen sekä julkisten palveluiden ja tuen saaminen ovat läpikotaisin kielellisiä. Tiililä muistuttaa myös selkokielen tärkeydestä.

Osallistava kielenkäyttö on yhteiskunnallisen osallisuuden perusta (Kääntäjä, 3/2023)

IT Insider -verkkojulkaisussa kirjoitetaan Kotimaisten kielten keskuksen suunnitelmista aloittaa kieliteknologiahanke. Jutussa mainitaan myös Kotuksen johtaja Leena Nissilän kommentti aiheesta: ”Olemme alkaneet Kotuksessa puhua mieluummin tukiälystä kuin tekoälystä. Tekoälypohjaiset ratkaisut ovat paikallaan, jos ne tukevat aidosti omien tavoitteiden saavuttamista eivätkä ala ohjata toimintaa liikaa.”

Tekoälyn kouluttamisessa tarvitaan myös kielen asiantuntijoita (IT Insider, 26.10.2023)

Syöte: ”Suomen muotoinen supertietokone.” Kuva: Microsoft Bingin Image Creator. Tekoälyn ohjastaja: Olli Tamminen, Kotus.

Kielitiede apuna murhatutkinnassa

Ylen laajassa Piia Ristikankareen katoamista käsittelevässä artikkelissa haastatellaan kolmea Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaa. Forensisen kielentutkimuksen näkökulmasta tapausta kommentoi Ulla Tiililä, ruotsin kielen näkökulmasta Mia Falk ja kaksikielisyyden näkökulmasta Elina Heikkilä.

Tiililä, Falk ja Heikkilä kommentoivat tapauksen keskiössä olevaa kirjettä, joka kielellisesti vaikuttaa hataralta todistusaineistolta. Kirjeestä löytyy sekä päälle liimattua ruotsia että kummallisia yksityiskohtia, jotka kirjoittaja on silti päättänyt mainita.

Kielentutkijat perehtyivät viestiin, josta alkoi Piia Ristikankareen murhatutkinta – kirjoittaja saattoi harhauttaa poliisia (Yle, 7.12.2023)

Sanakirjatyötä ja alennusmyyntiä

Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Leena Jokea on haastateltu Maaseudun tulevaisuus -lehteen. Joki kertoo haastattelussa sekä sanakirjatyön arjesta että siitä, miten Kielitoimiston sanakirjan verkkoversiota päivitetään.

Käärijää ja Natoa etsitään Kielitoimiston sanakirjasta, mutta hakija saattaa yllättyä lopputuloksesta (Maaseudun tulevaisuus, 29.10.2023)

Etelä-Suomen Sanomiin on haastateltu Kotuksen johtaja Leena Nissilää alennusmyynnin lyhenteistä. Viime vuosien aikana suomalaisen alen rinnalle on ilmestynyt myös englannista peräisin oleva sale. Nissilä ei näe yksittäistä sanaa huolestuttavana, mutta häntä mietityttää se, että englannin kieli valtaa alaa kansalliskieliltä. Nissilä kuitenkin muistuttaa, että elävä kieli muuttuu koko ajan.