Kotuksen uutiset 2024
Alkuvuoden mediakooste: kielenhuolto tapetilla
Kansaa kuohuttanut ”alkaa tekemään” -päätös täytti vuosia.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on näkynyt usein alkuvuoden 2024 julkisessa keskustelussa. Kotuksen asiantuntijoita on haastateltu eri tiedotusvälineissä ja Kotuksen kieli- ja murreaineistoja on hyödynnetty monissa jutuissa. Yksi aihe on ollut kuitenkin ylitse muiden: mediassa on muisteltu sitä, kuinka tammikuussa 2014 sai alkaa tekemään. Keskustelu on laajentunut tarkastelemaan myös erilaisten kielen normien tulevaisuutta.
Yhden mysteeri on toisen leipälaji
Kotuksen tehtävistä etenkin kielenhuolto on ollut alkuvuodesta niin sanotusti tapetilla. Alkaa tekemään -päätöksen vuosipäivään liittyneeseen uutisointiin aktiivisesti osallistunut toimittaja Ville Eloranta kirjoittaa Helsingin Sanomissa yleisemminkin siitä, mitä kielenhuolto oikeastaan on.
Eloranta haastattelee suomen kielen lautakunnan puheenjohtajaa Tiina Onikki-Rantajääsköä ja nostaa esille kielenhuoltajien näkökulman: ”Kotuksen kielenhuoltajat ovat usein todenneet, että kieltolistoja mielekkäämpää on muistuttaa eri ilmaisujen sopimisesta eri tilanteisiin ja tekstilajeihin.”
Ääniaallonharjalla
Yle Areenan kuukauden audiodokumenttina julkaistu Isoäitini konstit – Karjalaisia loitsuja ja arkistonauhaa on malliesimerkki siitä, kuinka arkistoaineistot koskettavat käyttäjiään. Toimittaja Tuula Rajavaaran dokumentissa tekijän isoäidin haastattelu vie sukulaiset aikamatkalle Raja-Karjalaan ja ennen kaikkea muistoihin. Dokumentin lähdeaineistona on käytetty Suomen kielen nauhoitearkiston aineistoja.
Kotuksen johtaja Leena Nissilä vieraili 31. tammikuuta Aristoteleen kantapää -ohjelmassa keskustelemassa kielihäpeästä. Nissilä ja ohjelman juontaja Pasi Heikura kannustavat ihmisiä käyttämään kieliä rohkeasti. He toteavat yhdessä tuumin, ettei kieltä oppivaa tulisi tuomita virheistä tai epävarmuudesta.
Kenties alkuvuoden riemastuttavin Kotus-maininta saatiin 10. helmikuuta. Uuden musiikin kilpailun finaalilähetyksen juonnossa mainittiin kotuslaisten Olli Tammisen, Sofia Björklöfin, Ulla Onkamon ja Riikka Tervosen blogikirjoituksen ehdotus Cyan Kicks -yhtyeen kappaleen nimessä esiintyneen demon-sanan suomentamisesta kotoperkeleeksi. Sana esiintyy Vanhan kirjasuomen sanakirjassa.
- Uuden musiikin kilpailu 2024: Cyan Kicks (Yle Areena, 10.2.2024)
- Olli Tamminen, Sofia Björklöf, Ulla Onkamo, Riikka Tervonen: Uuden musiikin Kotus-raati (Kotus-blogi, 6.2.2024)
Lehtien sivuilta
Yhdistelmänimet ja muut pitkät nimet herättävät usein kummeksuntaa. Tällaista keskustelua on käyty esimerkiksi lehtien Satakunnan Kansa ja Länsi-Suomi yhdistymisestä. Sitä käsiteltiin Ylen jutussa 15. tammikuuta. Kotuksen nimistönhuollon vastuuhenkilö Ulla Onkamo ja monet muut ovat oudoksuneet lehden uutta yhdistelmänimeä ja sen kirjoitusasua Satakunnan Kansa Länsi-Suomi.
Kaksplus-lehdessä käsiteltiin yleiskielisen uusperheen käsitteen rinnalla käytettävää uusioperheen käsitettä. Monet ovat kokeneet puheen uusioperheistä vähätteleväksi tai leimaavaksi, sillä uusio-etuliite yhdistetään usein kiertotalouden sanastoon. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Ilona Paajanen nostaa jutussa esille uusioperhe -sanan arkisuuden ja leikillisyyden, vaikkakin sitä käytetään usein myös yleiskielisenä käsitteenä virallisemman uusperheen sijasta.
Anna-lehden jutussa puolestaan käsitellään kutomisen ja neulomisen välistä ikuisuuskamppailua, jota on käyty jutun mukaan esimerkiksi Facebookin käsityöryhmissä. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Minna Salonen muistuttaa, että neuleen valmistamista kuvaavan sanan käyttö on murresidonnaista. Itämurteissa villapaitaa tai -sukkia neulotaan, kun taas länsimurteissa niitä kudotaan. Virallisemmassa yhteydessä, esimerkiksi ammattilaisten käyttämässä sanastossa, kuitenkin on selväsanaisesti määritelty niin, että kutominen on kankaan ja neulominen neuleen valmistamista.
Vielä kerran tekemään alkamisesta
Kotuksen itsekin uutisoima alkaa tekemään -päätöksen kymmenvuotispäivä on kirvoittanut runsaasti julkista keskustelua eri medioissa. Tammikuussa 2014 suomen kielen lautakunta julkisti päätöksensä, että alkaa tekemään -rakenne on hyväksyttävää yleiskieltä rakenteen alkaa tehdä -rakenteen rinnalla.
Kotus järjesti merkkipäivän kunniaksi erittäin suosituksi osoittautuneen verkkokyselyn kielenkäytön normeista ja niiden muuttamisesta. Kyselyn tuloksissa esille nousi se, kuinka paljon erilaisia tunteita kieli ihmisissä herättää. Toiset ottavat muutokset vastaan ymmärtäväisesti, kun toiset taas eivät hyväksy muutoksia omien periaatteidensa vuoksi.
Helsingin Sanomien artikkelissa haastatellaan muun muassa Kotuksen kielenhuolto-osaston johtajaa, suomen kielen lautakunnan jäsentä Salli Kankaanpäätä. Jutussa kerrotaan lautakunnan kuuluisasta kokouksesta, jossa suosituksesta päädyttiin lopulta äänestämään. ”Syntyi ajatus, että kyllä sen täytyy olla selvästi hyväksytty tai ei hyväksytty”, Kankaanpää kertoo.
Helsingin Sanomissa kirjoitetaan myös mahdollisista tulevista normimuutoksista. Artikkeliin on haastateltu muun muassa Salli Kankaanpäätä sekä Kotuksen kielenhuoltajaa Riitta Korhosta. Esiin nousevat kaksoispassiivi, omistusliitteet ja ”pystyy tehdä” -rakenne. Kieleen liittyvien asenteiden seuraaminen on Korhosen mukaan tärkeää: ”Tulevaisuudessa tehdään varmasti enemmän asennekyselyjä eri kielenkäyttäjäryhmille. Se on hirmu tärkeää. Kuten alkaa tekemään -keskustelukin osoitti, on olemassa jyrkkiä kantoja, liberaaleja kantoja ja ihan sama -kantoja.”
Kotuksesta eläköitynyt tutkija Taru Kolehmainen puolestaan avaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan alkaa tekemään -muodon historiallisia kehityskulkuja. Vanhassa suomen kirjakielessä alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotoja on käytetty rinnatusten.
Mitä muutetaan seuraavaksi?
Ylen jutussa haastatellaan Kotuksen kielenhuoltajaa Henna Leskelää. Leskelä kertoo sekä itse päätöksen että vuosipäiväuutisoinnin aiheuttamasta some-kuohunnasta. Myös Ylen jutussa käsitellään mahdollisia tulevia muutoksia kielen normeihin: ”Kaksoispassiivia ollaan syöty näkee paljon”, Leskelä kertoo. ”Jos jotain muutettavaa normia pitäisi veikata, sanoisin, että kaksoispassiivista voi tulla osa yleiskieltä lähivuosikymmeninä.”
Kotuksen lisäksi sekä Yle että Helsingin Sanomat keräsivät lukijoiltaan tietoa kielenkäytön normeihin liittyvistä ajatuksista. HS:n keräämiä vastauksia käytiin 13. helmikuuta julkaistussa jutussa läpi ärsytyksen herättämisen näkökulmasta. Jutussa kansalaisia harmittavia kielivirheitä esitetään yhdyssanavirheistä ja ”enään”-muodosta aina possessiivisuffiksien katoamiseen.
